Budjettiriihi-sana vakiintui yleiseen käyttöön valtiovarainministeri Ahti Pekkalan ministerikaudella (1979–1986). Näin arvioi valtiosihteeri Raimo Sailas Kotus-blogissa elokuussa 2009.
”Kunnianarvoisan agraaripuolueen miehenä Pekkala selvästi piti sanasta”, kirjoittaa Sailas. Hänen mukaansa budjettiriihi-sana on sitkeästi säilynyt myös urbanisoituneessa Suomessa.
Uudemmasta sanasta kehysriihi Sailas ei tuntunut pitävän. Eikä varsinkaan siitä, että riihtä puidaan tähän aikaan vuodesta. ”Se sorahtaa ilkeästi maalaispojan korvaan: kukapa nyt mitään riihtä kevättalvella puisi! Mutta kieli kehittyy ja muuttuu, eikä menneitä kannata haikailla.”
Sailas huomauttaa, että oikeassa riihessä puitiin ruista, budjettiriihessä puidaan asioita. ”Budjettiriihet ovat jo pitkään olleet lyhyitä, siistejä, milteipä tylsiä. Toista oli ennen, kun öitä valvottiin ja hikoiltiin…”
Sailas arvioi Kotus-blogissa, että pisin ja jännittävin budjettiriihi ajoittuu vuoteen 1981, jolloin se kytkeytyi presidentti Urho Kekkosen sairastumiseen. ”Ei riihi palanut silloinkaan, vaikka oli kolme viikkoa kuumana.”
Budjetti, ranskan reppu?
Riihi on viitannut vanhastaan puimatantereeseen, ja sana on kotoperäinen. Mutta mikä on sanan budjetti alkuperä?
Suomen etymologisen sanakirjan mukaan budjetin taustalla on englannin budget, joka tarkoitti alkuaan salkkua, jossa finanssiministeri toi taloussuunnitelman Englannin parlamenttiin. Budget-sanan taustalla taas on ranskan bougette ’pussi, reppu’. Bougette on deminutiivinen eli pienuutta ilmaiseva muoto sanasta bouge, joka tarkoittaa ’nahkasäkkiä’.
Elias Lönnrot käytti sanakirjassaan vuonna 1874 hieman nykyasusta poikkeavaa kirjoitusmuotoa. Sana oli budgetti.
Vanhat sanat kiertämään
Yllättävän monet maatalousvaltaisen elämänmuodon sanoista jatkavat elämäänsä uudessa tehtävässä. Usein vanhan rinnalla, arvioi Riitta Eronen Kielikellossa 2/1988.
Riihessä puidaan nykyisin paitsi viljaa myös ideoita, jolloin kyseessä on aivoriihi, tai vaikka valtion talousarviota, jolloin puhutaan budjettiriihestä. Presidentti Kekkonen kehitti kipakan tyylin lähestyä kansalaisia myllykirjeillä, joiksi yhä nimitetään vallan miesten lähettämiä nuhdekirjeitä. Sana siilo on joutunut mitä rauhanomaisimmasta käytöstä (’viljansäilytyslaitos’) myös sotatekniikan palvelukseen – ohjussiilo tarkoittaa ohjuksen laukaisutelinettä.
Maija Länsimäki pohtii Kieli-ikkuna-kolumnissaan vuodelta 2007 muun muassa – pohtimista.
Luovaa henkistä työtä tekevä aivoriihi pohtii eli ajattelee jotakin perusteellisesti, eri mahdollisuuksia arvioiden. Myös pohtiminen on vanhaa riihisanastoa. Jyvistä erotettiin roskat pohtimalla. Välineenä oli pohdin, toiselta puolen loivasyrjäinen korvallinen vakka, jota ravistelemalla vilja puhdistettiin. Pohdittaessa siis erotellaan arvokas aines vähemmän arvokkaasta tai arvottomasta, oli kyse jyvistä tai ajatuksista.
Miten riihi taipuu?
Kielenhuoltajilta kysellään usein sanojen taivutuksesta: Kumpi on oikein, palveluja vai palveluita, kyselyiden vai kyselyitten? Miksi politiikan uutisissa kommentoidaan ”kehysriiheä” eikä kehysriihtä? Riitta Eronen vastaa Kielikellossa 2/2013.
Kielessä harvinaisten tai harvoin esiintyvien sanojen ja sanatyyppien taivutus saattaa hämärtyä ja jopa sulautua tavallisempiin. Siksi paasi-sanaa on vaikeampi taivuttaa kuin vaikkapa samaan tyyppiin kuuluvaa sanaa vuosi. Riihen taivutus on ehkä päässyt unohtumaan, koska sana on käynyt harvinaiseksi vanhassa merkityksessään; kuvallinen uuskäyttö on tavallisempaa.
Taivutusohjeita on niin Kielitoimiston sanakirjassa kuin Kielitoimiston ohjepankissakin.
Taivutustyyppejä: i-loppuiset sanat (vesi, suuri, joki, lohi, lasi)
Suomen kielessä on paljon eri tavoin taipuvia i-loppuisia sanoja. Valtaosa taipuu kuten lasi (lasin, lasia, laseja), mutta osa taipuu kuten vesi (veden, vettä, vesiä), joki (joen, jokea, jokia) tai lohi (lohen, lohta, lohia). Lasi-tyypin sanat ovat uudempia lainoja, muut taivutustyypit vanhempaa perua. Osin taivutustyypit sekoittuvat käytössä.
Vinkki perustuu osittain 22. elokuuta 2016 julkaistuun Riihen aika -vinkkiin ja 16. syyskuuta 2019 julkaistuun Budjetti nahkasäkistä -vinkkiin.