1. Milloin ja miten sinusta tuli kieli-ihminen?
Haluaisin ajatella, että kieli on ollut minulle aina iso osa identiteettiäni. Kun olin pieni, isoisäni luki minulle paljon. Lempikirjani oli Kirsi Kunnaksen Tiitiäisen satupuu, ja muistan hyvin, kuinka lorujen hassut tarinat ja kieli kutkuttivat mieltäni. Minusta tulikin myöhemmin kova lukija. Koulussa nautin erityisesti kielten tunneista, äidinkielen tunnit mukaan lukien.
Varsinaisesti kieli-ihmisen identiteettini löysin kuitenkin varmaan aika tarkalleen vuonna 2008, kun aloitin suomen kielen opinnot Helsingin yliopistossa. Opin katsomaan sekä suomea että muita maailman kieliä uudenlaisista näkökulmista ja ymmärsin, kuinka kieli on tavalla tai toisella mukana lähes kaikessa inhimillisessä toiminnassa.
2. Mikä sinua erityisesti kiinnostaa äidinkielessäsi tai muissa kielissä?
Se, kuinka ja millaisiin tarkoituksiin kieltä käytetään erilaisissa tilanteissa. Erityisen kiinnostunut olen siitä, millaisia puhutun kielen rakenteet ovat ja mikä rooli niillä on arkitodellisuutemme jäsentämisessä. Tämä oli huomion kohteena myös joulukuussa julkaistussa väitöskirjassani.
Tarkastelin tutkimuksessani yksikön toisen persoonan käyttöä ja käytön variaatiota suomenkielisissä arkikeskusteluissa. Erityisen mielenkiintoista oli selvittää, kuinka ihmiset käyttävät kieliopillisia rakenteita – esimerkiksi juuri yksikön toista persoonaa – ymmärtääkseen toisiaan ja tehdäkseen omaa toimintaansa ja ajatuksiaan muille ymmärrettäviksi.
Koska suomi on äidinkieleni, olen tutkinut paljon nimenomaan suomen kielen rakenteita ja suomenkielisiin keskusteluihin liittyviä käytänteitä. On kuitenkin kiintoisaa vertailla myös eri kielissä esiintyviä rakenteita ja niiden käyttötarkoituksia ja -yhteyksiä toisiinsa.
3. Miten kieliasiat ovat läsnä jokapäiväisessä elämässäsi?
Kielen tutkiminen ja kielentutkimuksen opettaminen ovat työtäni. On innostavaa päästä opettajana jakamaan opiskelijoille sitä samaa tietoa, joka sai minut aikanaan kiinnostumaan kielitieteestä. Olen myös onnellinen siitä, että voin opetuksen rinnalla tehdä tutkimusta ja oppia itsekin kielestä aina vain lisää.
Tämä on toki vähän kliseisesti sanottu, mutta kieli ei ole minulle vain työtä vaan myös intohimo, ja keskustelenkin kielestä ja kielistä mielelläni myös vapaa-ajalla. Tykkään myös bongailla kiinnostavia kielellisiä rakenteita ihmisten puheesta, mutta en tietenkään tuomitse kenenkään kielenkäyttöä ”oikeellisuuden” näkökulmasta, jos joku nyt sellaista pelkää.
Kotona puhun suomen lisäksi päivittäin tanskaa ja englantia, mikä tekee arkivuorovaikutuksestani välillä varsinaisen kielten ja kielellisten merkitysten sekamelskan, usein kuitenkin ihan positiivisessa mielessä.
Muutokset osoittavat, että kieli ja sen rakenteet ovat hyvin monikäyttöisiä ja joustavia.
4. Mitä ajattelet tämänhetkisestä kielimaisemastamme? Entä kielen muutoksesta?
Kielen muuttuminen on minusta kiinnostavaa. Muutokset osoittavat, että kieli ja sen rakenteet ovat hyvin monikäyttöisiä ja joustavia. Kielenhuollon ja suomen kielen aseman ylläpitämisen näkökulmasta kuitenkin ymmärrän hyvin, miksi muutoksiin halutaan toisinaan vaikuttaa.
Toivoisin, että Suomen kielimaisema pysyy moninaisena myös tulevaisuudessa, niin suomen kielen eri rekistereiden kuin kaikkien täällä käytettävien kielten osalta.
5. Katsotko pystyväsi vaikuttamaan siihen, miten kieleen ja eri kieliin Suomessa suhtaudutaan?
Yliopisto-opettajana voin vaikuttaa siihen, millaisia kieleen ja kielenkäyttöön liittyviä näkökulmia ja asenteita välitän opiskelijoille. Kieliaineiden pää- ja sivuaineopiskelijat, joille olen suomen kursseja opettanut, työllistyvät erilaisiin opetus- ja asiantuntijatehtäviin, joissa he voivat puolestaan edelleen vaikuttaa kieliasenteisiin.
Lisäksi teen mielelläni mikrotason kielivaikuttajan työtä: keskustelen läheisteni, ystävieni ja tuttavieni kanssa kielestä aina sopivan tilaisuuden tullen, ja yritän ehkä hieman tarkoituksellisestikin välittää tietynlaisia näkemyksiä kielestä. Tietysti opin myös itse paljon uutta näistä keskusteluista!
6. Mitä mieltä olet Suomessa nykyään käytävästä kielikeskustelusta?
On ilahduttavaa, että kielestä keskustellaan, ja usein keskusteluissa kuuluu myös kieliasiantuntijoiden ääni. Keskusteluja on monenlaisia: jotkin niistä koskevat Suomessa puhuttavien kielten asemaa, toiset taas liittyvät enemmän siihen, kuinka kieltä tietyissä tilanteissa käytetään.
Viime aikoina silmiini on osunut etenkin sellaisia keskusteluja, joissa pohditaan kielellisten valintojen merkitystä inklusiivisuuden näkökulmasta. Tietyt kielelliset ilmaukset tai muotoilut voivat olla ulossulkevia tai jopa loukkaavia. Onkin tärkeää käydä yhteiskunnallista keskustelua siitä, millaisia merkityksiä ihmisryhmiin viittaavat ilmaukset kantavat – ja onko eri ryhmien nimeäminen aina edes tarpeen.
On hienoa, että tällaisia luonteeltaan melko kielitieteellistä kysymyksiä pohditaan myös julkisessa keskustelussa ja esimerkiksi sosiaalisen median kanavilla, erityisesti feministisissä ja antirasistisissa keskusteluissa.
On ilahduttavaa, että kielestä keskustellaan, ja usein keskusteluissa kuuluu myös kieliasiantuntijoiden ääni.
7. Mikä on mielestäsi kielessä kauneinta ja kauheinta?
Kauneinta on intersubjektiivisuus eli se, kuinka kielellä voidaan ilmaista yksilöllisiä kokemuksia ja tuntemuksia muille ja näin luoda yhteys toisiin ihmisiin.
Kauheinta kielessä on se, kuinka sitä voidaan toisinaan käyttää myös muiden haukkumiseen ja syrjimiseen, esimerkiksi vihapuheessa. Toisaalta kielentutkijana tiedän, että samojakin kielellisiä rakenteita voidaan käyttää monella tavalla puhetilanteesta riippuen, joten ”kauheus” ei liene niinkään kielessä vaan pikemminkin kielenkäyttäjässä ja kontekstissa.
8. Jos olisit kielenkäytön laji tai tekstilaji, mikä laji olisit?
Olisin varmaankin arkikeskustelu: toisinaan kaoottiselta vaikuttava mutta todellisuudessa tiettyjen periaatteiden mukaan systemaattisesti jäsentynyt ja yhteistoiminnallisesti rakentuva.
9. Jos joutuisit autiolle saarelle ja saisit ottaa mukaan yhden kirjan, minkä kirjan ottaisit?
Eräs tutkimuskirja, jonka pariin palaan aina uudelleen ja uudelleen, on ruotsalaisen kielentutkijan Per Linellin Rethinking language, mind, and world dialogically. Interactional and contextual theories of human sense-making, joten ottaisin varmaankin sen. Se on laaja-alainen ja myös aika paksu teos, joten luettavaa riittäisi pitkäksi aikaa.
10. Mitä muuta haluat sanoa jutun lukijoille?
Olen juuri aloittanut työni Virittäjän kirjallisuustoimittajana, joten voisin käyttää tilaisuuden mainostaakseni tätä 125-vuotiasta lehteä. Juhlinta keskittyy ajan hengen mukaisesti verkkoon, ja juhlavuoden aikana julkaistaan nettisivu, jossa muun muassa käydään läpi Virittäjän vaiheita vuodesta 1897 aina tähän päivään asti ja esitellään lehdessä vaikuttaneita henkilöitä. Kannattaa myös ottaa Virittäjä seurantaan sosiaalisen median kanavilla, sillä niissäkin ilmestyy juhlavuoteen liittyviä julkaisuja!
Karita Suomalainen on suomen kielen tutkija ja yliopisto-opettaja Turun yliopistossa. Hän on myös Virittäjä-lehden kirjallisuustoimittaja. Suomalaisen väitöskirja yksikön toisesta persoonasta tarkastettiin joulukuussa 2020 Turun yliopistossa.
Toimitus: Henna Leskelä