Siirry sisältöön

10 kysymystä kielestä

Koltansaamen kieli, kulttuurin avain

Tiina Sanila-Aikio pyrkii toimimaan kielellisen monimuotoisuuden puolesta.

Tiina Sanila-Aikio. Kuva: Ulla Isotalo.

”Kieli on meille mahdollisuus erottautua maailmassa”

Jenni Haukio toivoo, että suomen kieli säilyy elinvoimaisena ja vaalittuna.

Jenni Haukio. Kuva: Tasavallan presidentin kanslia.

”Elämä ilman nimiä olisi hankalaa”

Sirkka Paikkala on pyrkinyt vaikuttamaan nimien käyttöön niin Suomessa kuin maailmalla.

Sirkka Paikkala. Kuva: Outi Pyhäranta. Helsingin Sanomat.

”Kodin taustamusiikkina soi kirjoituskoneen rätinä”

Riitta Erosesta tuli kieli-ihminen jo varhain.

Riitta Eronen Kappelissa. Kuva: Ilona Paajanen.

Sananlaskut elävät

Liisa Granbom-Herranen tutki tekstiviestien sananlaskuja.

Liisa Granbom-Herranen. Kuva: Turun yliopisto.
Kalastajia Itä-Karjalassa Viljo Nissilän keruuretkiltä 1900-luvun alkupuoliskolta. Kuva: Kotuksen arkisto.

”Olisin laulettua kansanrunoutta”

Lotta Jalava muistuttaa, että kieli on myös vekkuli ja leikkisä ystävä.

Omakuva: Lotta Jalava.

”Millainen kielitaito riittää mihinkin?”

Johanna Komppa kannustaa kaikkia tutustumaan kielentutkimukseen.

Johanna Komppa. Kuva: Suvi Honkanen.

Otsassa ”akateemisen fennomaanin” leima

Hannu Heikkinen pohtii, miten suomi voi säilyä tieteen kielenä.

Hannu Heikkinen. Kuva: Jessica Aspfors.

Ilman kieltä historiasta ei voi kertoa mitään

Kaisa Kauranen on tutkinut ”kynällä kyntäjiä”.

Kaisa Kauranen. Kuva: Freija Kauranen.