Suomessa puhuttavalle uhanalaiselle karjalan kielelle on julkaistu elvytysohjelma. Ohjelman ovat laatineet Opetus- ja kulttuuriministeriön nimittämä ja Kotimaisten kielten keskuksen koordinoima asiantuntijatyöryhmä sekä Itä-Suomen yliopiston karjalan kielen elvytyshanke.
Elvytysohjelma lujittaa karjalan asemaa
Karjalan kieli on suomen lähisukukieli, jota on puhuttu Suomen alueella yhtä kauan kuin suomea. Kieli on motivoituneesta ja aktiivisesta puhujayhteisöstään huolimatta uhanalainen ja sen olemassaolo on jäänyt suomalaisessa yhteiskunnassa tunnistamatta. Kielen elvytysohjelman laatiminen on osa Suomen kotoperäisiä vähemmistökieliä koskevan valtioneuvoston kielipoliittisen ohjelman toimeenpanoa.
Kotimaisten kielten keskuksen vähemmistökielten erityisasiantuntija Lotta Jalava toteaa, että elvytysohjelma ”auttaa lujittamaan karjalan asemaa Suomessa erityisesti suojeltavien kielten joukossa.”
”Verrattuna moneen muuhun kieleen karjala ikään kuin lähtee takamatkalta, koska sillä ei ole Suomessa esimerkiksi lainsäädännöllistä asemaa, jonka nojalla tarvittavia tukitoimia olisi voitu lähteä kehittämään”, kertoo karjalan kielen elvyttämisen koordinaattori Niko Tynnyrinen Itä-Suomen yliopiston julkaisemassa uutisessa. Jalava ja Tynnyrinen ovat olleet vetovastuussa elvytysohjelman laadinnasta.
Konkreettisia ehdotuksia
Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisemassa elvytysohjelmassa esitetään tutkimustietoon perustuva arvio karjalan kielen tilanteesta ja sen tarvitsemasta tuesta Suomessa. Tämän pohjalta on laadittu 23 konkreettista toimenpide-esitystä, jotka toteutuessaan edistävät karjalan kielen elinvoimaisuutta sekä vakiinnuttavat sen asemaa yhteiskunnassa.
Elvytysohjelmassa kielen tilannetta ja sen elvyttämiseksi tarvittavia tukitoimia tarkastellaan opetuksen, kielen käytön ja sen seurannan, kielen kehittämisen ja tallentamisen sekä kielen statuksen ja lainsäädännöllisen aseman näkökulmista. Ohjelmassa on pyritty huomioimaan erilaiset kielenkäyttäjät mahdollisimman monipuolisesti, ja Tynnyrisen mukaan ”inklusiivisuus onkin yksi sen keskeisimmistä viesteistä”.
”Karjalankielisten parissa motivaatio kielen elvyttämiseen ja sen käytön lisäämiseen sekä halu parantaa kielen asemaa yhteistyössä tutkijoiden, julkisen vallan ja kielitoimijoiden kanssa on suuri. Siitä syystä on hienoa, että on saatu aikaan ohjelma, joka kokoaa kieliyhteisön tarpeet ja kielten elvyttämistä koskevan tutkimustiedon konkreettisiksi ehdotuksiksi karjalan kielen vahvistamiseksi Suomessa”, toteaa myös Jalava.
Julkaisutilaisuus Joensuussa
Karjalan kielen elvytysprogramma: Suuntaviivat kotoperäisen karjalan kielen vahvistamiseksi Suomessa on tänään 19. toukokuuta julkaistu avoimesti verkossa opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisusarjassa ulkopuolisen työryhmän laatimana asiantuntijaraporttina. Elvytysohjelma esitellään kaikille avoimessa julkaisutilaisuudessa torstaina 22. toukokuuta kello 10–12. Julkaisutilaisuuden järjestää Itä-Suomen yliopisto yhteistyössä Kotimaisten kielten keskuksen kanssa. Tilaisuus pidetään Joensuun kampuksella, ja sitä voi seurata myös Zoom-yhteydellä.
Julkaisutilaisuudessa ohjelman sisältöä esittelevät karjalan kielen elvyttämisen koordinaattori Niko Tynnyrinen Itä-Suomen yliopistosta sekä karjalan kielen asiantuntijatyöryhmän sihteeri, erityisasiantuntija Lotta Jalava Kotimaisten kielten keskuksesta. Tilaisuuteen voi ilmoittautua vielä tänään klo 15 mennessä.
Tiesitkö tämän karjalan kielestä?
- Karjalan kieli on uhanalainen. Suomessa kieltä puhuu päivittäin noin 5000 ihmistä ja kieltä hyvin taitavia on noin 11 000.
- Karjalan kieli on usein virheellisesti sekoitettu suomen kielen itäisiin murteisiin ja etenkin niin kutsuttuihin karjalaismurteisiin. Kieli kuitenkin eroaa suomesta niin sanaston, äänteiden kuin kieliopinkin osalta.
- Karjalan kielellä ei ole yhtenäistä kirjakieltä vaan kielen päämurteisiin, vienankarjalaan, eteläkarjalaan ja livvinkarjalaan perustuvat kolme eri kirjakieltä.
- Suomessa puhuttava karjala on sisällytetty Euroopan neuvoston alueellisia tai vähemmistöjä koskevaan peruskirjaan vuonna 2009.
- Karjalankielisiä uutiskatsauksia voi kuunnella Yle Areenasta viikottain.
- Kotus ylläpitää nyky-Kotusta edeltäneen Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen ja Suomalais-Ugrilaisen Seuran vuosina 1968–2005 painettuna julkaisemaan kuusiosaiseen Karjalan kielen sanakirjaan perustuvaa verkkosanakirjaa.