Mitä yhteistä on kielolla, laulujoutsenella ja karhulla? Ne on kaikki valittu Suomen ja suomalaisuuden symboleiksi: kielo kansalliskukaksi, laulujoutsen kansallislinnuksi ja karhu kansalliseläimeksi. Joukkoon liihottelee kesäkuussa uusi tulokas, sillä kevään muiden vaalien ohessa suomalaisilla on tilaisuus osallistua äänestykseen, jossa valitaan Suomen kansallisperhonen. Ehdokaslistakin on selvillä: tutuimpien perhosten ohella kisailevat muiden muassa nimensä puolesta mieleen jäävät nastakehrääjä ja keisarinviitta. Mutta kuvaisiko nyky-Suomea parhaiten isomittari? – Äänestyksessä vallitsee kuitenkin valinnanvapaus, sillä myös listan ulkopuolisia lajeja saa äänestää.
Kielo valittiin kansalliskukaksi Suomen täyttäessä viisikymmentä vuotta, kansallisperhosen valinta taas liittyy itsenäisyyden satavuotisjuhlintaan. Kilpailun järjestäjiä ovat Suomen luonnonsuojeluliitto ja muut luontojärjestöt. Kansallis-alkuisia yhdyssanoja on Kielitoimiston sanakirjassa liki neljäkymmentä, yhtenä niistä kansalliskukka, jostaannetaan esimerkki ”lilja on Ranskan kansalliskukka.” Kansallisten luontosymbolien valinta ei siis ole vain suomalaiskansallinen keksintö.