Näkymä Nikolainkadulle pohjoiseen päin (nyk. Snellmaninkatu) suurin piirtein nykyisenVironkadun ja Snellmaninkadun risteyksestä 1910. (© Helsingin kaupunginmuseo)

Kruunun hevosten haasta Kruununhaaksi

Kruununhaka – Kronohagen tuli kaupunginosan nimeksi 1800-luvulla. Ruotsinkielinen nimi Kronohagen oli ollut käytössä ainakin 1750-luvulta lähtien. Se syntyi spontaanisti armeijan hevosten laidunmaan nimeksi.

Kruununhaassa ovat Helsingin vanhimmat viralliset ja edelleen käytössä olevat kadunnimet Unioninkatu – Unionsgatan ja Liisankatu – Elisabetsgatan. Nimet Unionsgatan ja Elisabetsgatan annettiin vuonna 1819 keisari Aleksanteri I:n Helsingin-vierailun yhteydessä. Vähän myöhemmin ne saivat suomenkieliset nimet. Elisabetinkatu eli Liisankatu on nimetty Aleksanteri I:n puolison, keisarinna Elisabetin mukaan.

Mariankatu. Signe Brander 1907 (© Helsingin kaupunginmuseo)

Muistonimiä Kruununhaassa

Kruununhaassa on runsaasti muistonimiä eli nimiä, jotka on annettu tietoisesti jonkun kunniaksi tai muistoksi. Kadunnimet Helenankatu, Kristianinkatu, Mariankatu ja Sofiankatu ovat 1800-luvulta. Nikolainkadun nimi muutettiin Snellmaninkaduksi 1928.

Asiakirjoihin ei aina ole jäänyt merkintää, ketä kadunnimellä on haluttu muistaa. Nimestä Katariinankatu – Katrinegatan (Catharine Gatan 1820) on päätelty, että nimen aiheena on joko Venäjän keisarinna Katariina II tai kadunnimiä antamassa olleen valtioneuvos J. A. Ehrenströmin äiti tai puoliso, joiden molempien jälkimmäinen etunimi oli Catharina.

Nimiä voidaan antaa myös tapahtumien muistoksi. Monissa Suomen kaupungeissa on esimerkiksi Rauhankatu. Helsingissä nimi Rauhankatu – Fredsgatan on annettu vuonna 1809 solmitun Haminan rauhan muistoksi myöhemmin 1800-luvulla.

Nimiä on annettu myös yritysten ja yhdistysten mukaan. Esimerkiksi Kirjatyöntekijänkatu – Bokarbetaregatan (1945) on nimetty kadun varrella sijaitsevan yhdistyksen toimitalon mukaan.

Kortteleissa tapahtuu

Katujen rajoittamille tonttialueille vahvistettiin numerot ja nimet vuoden 1820 palojärjestyksessä. Kortteleiden nimiin valittiin aiheet eläin- ja kasvikunnasta. Korttelinnimistön kulta-aikaa elettiin 1800-loppupuolella, jolloin kortteleiden nimet tunnettiin paremmin kuin katuosoitteet.

Töölöön ja Pitkänsillan pohjoispuolelle korttelien nimeäminen ei ehtinyt ulottua, sillä 1890-luvulta lähtien kortteleille ei enää ole annettu nimiä.

1900-luvun lopulla korttelinnimet nousivat uudelleen näkyviin, kun hauskalla tavalla vanhahtavat nimet innostivat uudenlaiseen markkinointiin ja alueellisen identiteetin luomiseen. 2010-luvulla syntyy jälleen uusiakin korttelinnimiä rakenteilla olevalle Kalasataman alueelle Sörnäisiin.