Kielen asemaan liittyvät termit hallinnossamme -sanasto

Kotikieli, äidinkieli, virallinen kieli. Tällaisia nimityksiä käytetään puhuttaessa kielen asemasta yhteisössä. Niitä tarvitaan monissa tekstilajeissa ja mitä erilaisimmissa viestintätilanteissa: arjessa, asioinnissa, tutkimuksessa, joukkoviestinnässä. Miten kielen asemaa kuvaavia ilmauksia käytetään hallinnossamme?

Kotimaisten kielten keskuksessa toimi vuonna 2020 työryhmä, joka selvitteli tätä kysymystä. Ryhmään kuuluivat Matti Räsänen (puheenjohtaja), Maria Fremer, Lotta Jalava, Henna Leskelä ja Ulriikka Puura. Tavoitteena oli koota sanasto, jossa selvennettäisiin kielen asemaan liittyvien käsitteiden käyttöä hallinnossa, esimerkiksi lainsäädännössä ja siihen perustuvissa viranomaisteksteissä. Tämä julkaisu on syntynyt ryhmän työn tuloksena. Sitä päivitetään tarpeen mukaan.

Sanastossa on 25 käsitettä. Julkaisu on suomenkielinen, mutta termeille esitetään myös ruotsinkieliset vastineet. Sanasto on ensisijaisesti kuvaileva eli deskriptiivinen, ja se sisältää jo olemassa olevaa käsitteistöä. Tärkeimmät työssä käytetyt lähteet on koottu omalle sivulleen.

Tietueissa suomenkielisen termin alapuolella on sen ruotsinkielinen vastine. Käsitteiden sisältö kuvataan määritelminä, joita täydennetään lisätiedoin. Lisätieto-kohdassa täsmennetään tarpeen mukaan määritelmän perusteita ja termin käyttöä.

Hemspråk, modersmål, officiellt språk. Den här typen av ord används när man hänvisar till ett språks ställning i en gemenskap. De behövs i många olika textgenrer och i olika typer av kommunikation: i vardagslivet, i servicesituationer, i forskning och i medier. Hur används dessa ord i offentliga texter?

Institutet för de inhemska språken tillsatte en arbetsgrupp som fick i uppdrag att under år 2020 utreda användningen. I gruppen ingick Matti Räsänen (ordf.), Maria Fremer, Lotta Jalava, Henna Leskelä och Ulriikka Puura. Målsättningen var att utarbeta den här ordlistan utgående från hur begreppen används i förvaltningen, till exempel i lagtexter och i andra myndighetstexter som baserar sig på lagtexter. Ordlistan uppdateras efter behov.

Ordlistan omfattar 25 begrepp. Listan är finsk, men för samtliga termer anges svenska motsvarigheter. Den är i första hand deskriptiv, vilket innebär att den beskriver innebörden och användningen av den befintliga begreppsapparaten. De viktigaste källorna anges på en separat sida.

I varje termpost anges de svenska motsvarigheten under den finska termen. Begreppens innehåll beskrivs i definitioner. Definitionerna kompletteras vid behov med tilläggsinformation som motiverar definitionen och preciserar termens användning.