Genreanalyysi: tekstilajitutkimuksen käsikirja
Vesa Heikkinen, Eero Voutilainen, Petri Lauerma, Ulla Tiililä & Mikko Lounela (toim.) (2012): Genreanalyysi – tekstilajitutkimuksen käsikirja. Kotimaisten kielten keskuksen julkaisuja 169. Helsinki: Gaudeamus. ISBN 978-952-495-224-8. 813 sivua.
Genret eli tekstilajit ovat olennainen osa kielenkäyttöä ja muuta inhimillistä toimintaa. Hahmotamme, tulkitsemme ja jäsennämme elämäämme niiden avulla. Medioituva ja tekstualisoituva yhteiskunta edellyttää jäseniltään monenlaisia käytännön genretaitoja ja entistä syvällisempää kieli- ja tekstilajitietoisuutta.
Arkikielessä genrestä puhutaan etupäässä taiteen yhteydessä. Viime aikoina alan tutkimuksessa on kuitenkin tähdennetty genren keskeisyyttä kaikessa inhimillisessä toiminnassa, jossa tuotetaan, välitetään ja tulkitaan merkityksiä. Toimintamalleina genret ohjaavat ihmisten käyttäytymistä ja tapoja hahmottaa maailmaa.
Olennaisia kysymyksiä eri tieteenaloilla
Genrejä voi tarkastella muun muassa kielellisinä, tekstuaalisina, retorisina, kognitiivisina ja sosiaalisina seikkoina sekä näiden erilaisina yhdistelminä. Genret liittyvät sekä ajatteluun että toimintaan, sekä yksilöihin että ryhmiin, sekä identiteetteihin että ideologioihin. Genrekysymykset ovatkin olennaisia luultua useammilla tieteenaloilla.
Genrejä käsittelevää tai sivuavaa tutkimusta tehdään monilla humanistisilla ja yhteiskuntatieteellisillä aloilla. Tässä Genreanalyysi – tekstilajitutkimuksen käsikirja -teoksessa näitä tutkimuksia ja muita lajeihin liittyviä näkökulmia pyritään tuomaan yhteen ja monipuolistamaan. Kokoamalla ja esittelemällä sekä arvioimalla moniaalla tehtyä tutkimusta ja tuottamalla uutta tietoa koetamme helpottaa eri lähestymistapojen välistä vuoropuhelua.
Rajojen yli
Inhimillisen toiminnan malleina genret eivät tunnusta elämänalueiden rajoja. Siksi tekstilajitutkimuksenkin olisi usein tarpeen ylittää tieteenalojen rajat ‒ ja ehkä paikoin jopa kyseenalaistaa niiden olemassaolo. Erilaiset teoreettiset ja metodiset lähestymistavat eivät välttämättä mitätöi toisiaan. Ne valaisevat kohteensa eri näkökulmista, tuovat esiin eri ongelmia ja antavat samoihin kysymyksiin eri tavoin toimivia vastauksia.
Genreanalyysi – tekstilajitutkimuksen käsikirja on tieteellinen, uuden tiedon ja ymmärryksen tuottamiseen pyrkivä julkaisu. Käsikirjamaisuus korostuu muun muassa siinä, että kirjasta voi sana- tai tietosanakirjan tapaan tarkistaa genreen ja sen lähikäsitteisiin, eri tekstilajeihin ja tekstilajien tutkimiseen liittyviä asioita.
Muuta genrekirjallisuutta
Genreanalyysi – tekstilajitutkimuksen käsikirja on Kotimaisten kielten keskuksen julkaisu. Sen sisarteoksia ovat monien tekstilajien käytänteisiin porautuva artikkelikokoelma Kielen piirteet ja tekstilajit. Vaikuttavia valintoja tekstistä toiseen (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2009) ja verkkojulkaisu Genreanalyysi – tekstilajitutkimuksen käytäntöä (Kotimaisten kielten keskus, 2012).
Monien genreä käsittelevien kirjojen tavoitteena on ollut luoda omista lähtökohdistaan koherentti ja yleisluonteinen genreteoria tai genretutkimuksen menetelmä. Tässä käsikirjassa vastaavaa pyrkimystä ei ole, emmekä ole varmoja siitä, olisiko yleispätevän genreteorian tai -metodin kehittäminen käytännössä mahdollistakaan, ainakaan tällä hetkellä ja näillä tiedoin. Sen sijaan tavoitteenamme on esitellä ja arvioida monenlaisia teoreettisia ja metodisia lähtökohtia ja analysoinnin tapoja sekä tasoittaa tämän pohjalta tietä tuleville moninäkökulmaisille genretutkimuksille.
Vain aidosti erilaisia käsityksiä avaamalla ja yhteisiä lähtökohtia etsimällä on uskoaksemme mahdollista luoda eri alojen genrestä kiinnostuneiden tutkijoiden välille hedelmällistä yhteistyötä. Toimivan genreteorian täytyy olla käytännössä myös sillä tavalla sovitteleva ja avoin, että se kykenee arvioimaan uudelleen omia olettamuksiaan.
Avuksi monille
Genreanalyysi – tekstilajitutkimuksen käsikirja on pyritty luomaan apuvälineeksi monenlaisiin tarpeisiin: tutkijoille informaation ja inspiraation lähteeksi, opiskelijoille oppikirjaksi, tutkimuksen soveltajille, kuten opettajille, toimittajille, kääntäjille ja kielenhuoltajille sekä erilaisten työpaikkojen, harrastuspiirien ja yhteisöjen ”kielivastaaville”, uusien ideoiden ja ratkaisujen pohjaksi. Kirjan lähtökohtana on tieteellinen tutkimus, mutta tavoitteena on, että kirja toimii – omaa kielenkäyttöään selittäen ja avaten – myös yleisenä tietokirjana.
Neljä osaa
Osan 1 johdantoartikkelissa luodaan yleiskatsaus kirjan teemoihin ja lähestymistapoihin sekä aiempaan tutkimukseen.
Osan 2 käsitekatsauksissa kuvataan tiiviisti niitä käsitteitä, joiden suhde genren ja tekstilajin käsitteisiin on erityisen läheinen. Samalla esitellään ja arvioidaan käsitteisiin liittyviä teoreettisia ja metodisia näkemyksiä. Käsitteet ovat kieli, kielioppi, teksti, diskurssi, konteksti, tekstityyppi, rekisteri, tyyli, intertekstuaalisuus, ideologia ja korpus.
Osassa 3 käsitellään yksityiskohtaisesti monenlaisia tekstilajitutkimuksen lähestymistapoja: tekstien ja lajien rakenteiden tutkimista; lajien moninaisuuden ja muuttumisen analysointia; korpuslingvistiikan antia; etnografisia painotuksia. Tekstilajeja toimintana korostavilla näkökulmilla ei ole käsikirjassa omaa lukuaan, mutta ne ovat vahvasti läsnä läpi kirjan.
Osassa 4 lähtökohtana ovat tieteenalat: luvun katsauksissa esitellään tiiviisti ja monipuolisesti tähänastista kielitieteellistä ja muuta genretutkimusta.
Katsauksia on yhteensä 37.
Kirjassa on erittäin laajasti genretutkimuksia ja muuta aiheeseen liittyvää kirjallisuutta kokoava bibliografia. Kirjan monipuolisilla asia-, henkilö- ja tekstilajihakemistoilla on pyritty lisäämään teoksen käytettävyyttä erityisesti hakuteoksena.
