Tyypillisin tapa muodostaa uusia sanoja suomen kieleen on yhdistäminen. Yhdyssanoja voidaan muodostaa kielessämme lähes rajattomasti. Mitä vuonna 2018 käytetyt ilmasto-alkuiset yhdyssanat kertovat käsityksistämme paljon puhutusta ilmastonmuutoksesta?
Ilmasto-alkuisia yhdyssanoja on tallennettu Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanatietokantaan tähän mennessä 32. Lisäksi käytössä on ollut sellaisia ilmasto-alkuisia sanoja, jotka ovat tilapäisiä tai niin läpinäkyviä (merkitys on pääteltävissä osien perusteella), ettei niitä ole tallennettu tietokantaan – esimerkki tilapäisestä sanasta on ilmastosana, jota käytän tässä blogitekstissä. Todellinen käytettyjen ilmastosanojen määrä on siis suurempi kuin 32.
Ahdistus
Ilmastoahdistus valittiin Kuukauden sanaksi marraskuussa 2018. Sille läheinen ilmastotaakka on monelle varsin raskas kantaa, ja ilmastohuoli on yleinen ja yhteinen.
Jotkut – kuten Yhdysvaltain presidentti Donald Trump – ilmeisesti kuitenkin käsittelevät ilmastoahdistusta sivuuttamalla koko ilmiön. Ilmastodenialismi on Ilmastonmuutoksen kieltämistä tai ongelmien syrjään työntämistä:
[Ilmaston lämpenemisen rajaamis]toimintaa jarruttaa – – ilmastodenialismi – ilmastonmuutokseen liittyvien ongelmien kiistäminen ja syrjään työntäminen. Joku torjuu IPCC:n salaliittona. Toinen sivuuttaa raportit ja fysiikan lait ja kiistää ihmisen vaikutuksen lämpenemiseen kokonaan. (Helsingin Sanomat, 12.10.2018)
Suomessa kaikki puolueet ovat samaa mieltä siitä, että ilmastonmuutos on totta. Ratkaisukeinoista ollaan kuitenkin eri mieltä.
Toiminta
Eräs kuluvan vuoden sanabongaus, ilmastokuorma,tarkoittaa esimerkiksiruoan tuotannon, kuljetuksen ja valmistuksen aiheuttamaa kuormitusta ilmastolle. Huoli elintapojemme ilmastovaikutuksista on synnyttänyt ilmastotoimia ja -tekoja: tänä vuonna on osallistuttu ilmastomarssilleja ehkä muutettu kulutustottumuksia – kuten omaa ruokavaliota, mikä näkyy mediasta poimitusta sanasta ilmastovege, kasvissyöjä ilmastosyistä.
Ilmastokeskustelu on synnyttänyt ainakin yhden uuden ”ammattinimikkeen”, ilmastokirjeenvaihtajan. Helsingin Sanomat nimesi lukijoiden pyynnöstä vuodeksi 2019 toimittajan, joka keskittyy jutuissaan ilmastonmuutokseen ja ympäristöön.
Sanojen selailu kertoo, että ilmastonmuutokseen liittyy myös varsin sotaisaa sanankäyttöä. Tämä on pääteltävissä vaikkapa sanoista ilmastoturvallisuus (ilmastoturvallisuus otetaan osaksi maanpuolustuskurssia), ilmastovaarallinen (Suomi on kulutustottumuksiltaan ilmaston kannalta vaarallinen maa), ilmastokatastrofi ja ilmastotaistelu (ilmastonmuutos saattaa aiheuttaa tulevaisuudessa mellakointia, jopa sotia). Joku on kaivannut maailmaan peräti ilmastodiktaattoria, joka voisi tehdä päätöksiä kuulematta itsenäisiä valtioita.
Puuhastelu, syyttely, kyllästyminen
Monet pelkäävät, että puuhastelemme pienten asioiden parissa ja isoja poliittisia päätöksiä tehdään liian vähän ja liian hitaasti. Poliitikkojen lupausten mittakaavan epäillään olevan kaukana tutkijoiden suosittamista toimista.
Silloin [kymmenisen vuotta sitten] ei vaadittu poliittista tai taloudellista järjestelmää muuttumaan, vaan muistutettiin holhoavasti jotain urpoja lapsia ottamaan laturi irti seinästä siksi aikaa, kun sillä ei ladata.
Ei mikään ihme, jos tällainen lapsellinen ilmastoniksipirkkailu on jättänyt moneen suomalaiseen tunteen siitä, ettemme me voi lähestyvälle katastrofille mitään. (Vihreä Lanka, 26.10.2018)
Poliitikot ovat myös syyttäneet toisiaan ilmastoasioiden vähättelystä. Eräs poliitikko moitti Sipilän hallitusta ilmastoylimielisyydestä. Seuraavien vaalien keskeinen teema onkin ilmasto; on puhuttu ilmastovaaleista.
Jotkut ovat kyllästyneet paljoon ilmastosta puhumiseen ja etenkin moralisointiin. Tämä tulee ilmi sanoissa ilmastomoralismi (”asiallinen valistus tehoaa paremmin kuin fanaattinen ilmastomoralismi, joka herättää usein vastareaktioita”) ja ilmastopelottelu (”on sitten kylmä tai kuuma kesä, se johtuu muka ilmastonmuutoksesta”).
Toki vihainen vastareaktio voi johtua myös syyllisyyden tunteista: tiedostamme, että toimintamme kuormittaa ilmastoa, mutta emme halua vähentää kulutusta, lentämistä, yksityisautoilua ja niin edelleen.
Bonus: ilmastoneutraali lehmä
Sanapoiminnoissa oli eräs tuttu sana, mutta yllättävässä yhteydessä. Ilmastoneutraali ja hiilineutraali – esim. tuotanto, joka ei lisää kuormitusta ilmastolle tai lisää hiilidioksidin määrää ilmakehässä – ovat olleet pitkään esillä. Mutta nyt ilmastoneutraali-sana esiintyykin yllättävässä yhteydessä, lehmästä puhuttaessa. Mikä ihme on ilmastoneutraali lehmä?
Lehmät märehtivät ruokansa, ja märehtiminen tuottaa ilmakehään metaania. Mitä tehdä tälle ongelmalle? Tieteentekijät rientävät avuksi:
[Lehmien metaanin tuottamisen vähentäminen] voi teoriassa onnistua ainakin kolmella tavalla: muuttamalla ravintoa, jalostamalla eläimiä ja muokkaamalla vastasyntyneen vasikan pötsin mikrobiyhteisöä. Kaukainen tavoite on ilmastoneutraali lehmä. (Helsingin Sanomat, 26.6.2018)
Minne hävisit, eko?
Mutta mitä on tapahtunut vanhemmille, ennen niin trendikkäille eko-alkuisille yhdyssanoille? Niitä on poimittu tänä vuonna vain yhdeksän, kun samana aikana ilmasto-alkuisia on tallennettu alussa mainitut 32 sanaa. Ilmeisesti ilmasto-alkuiset yhdyssanat ovat nyt muodikkaita ja ainakin osittain korvanneet eko-alkuiset.
Vuosi 2018 loppuu kohta. Ilmastohuolet eivät ole ensi vuonna ainakaan vähenemään päin.