Suomessa romanikieli on yksi vanhoista kotoperäisistä vähemmistökielistä. Sitä on puhuttu nykyisen Suomen alueella 1500-luvulta alkaen. Romanikieli kuuluu indoeurooppalaisen kielikunnan indoiranilaiseen haaraan ja vielä tarkemmin indoarjalaiseen ryhmään. Sen lähimpiä sukukieliä ovat hindi, urdu, bengali, pandžabi ja marathi sekä Intian vanha, klassinen sivistyskieli sanskrit. Suomen romanikieli kuuluu luoteiseen murreryhmään.

Romanikieltä tutkitaan ja opiskellaan nykyisin Helsingin yliopistossa romanikielen ja -kulttuurin oppiaineessa. Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) yhteydessä toimii romanikielen lautakunta, joka antaa kieleen ja sen käyttöön liittyviä yleisluontoisia suosituksia sekä seuraa kielen tilannetta. Vuoteen 2012 saakka romanikieltä tutkittiin nykyistä Kotusta edeltäneessä Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa 1980-luvulta alkaen. Tutkimuskeskuksen aikoina Kotuksen julkaisusarjoissa on ilmestynyt useita romanikieltä ja sen asemaa käsitteleviä julkaisuja.

Jaa