Lähiruoka ja luomuruoka ovat kivoja juttuja. Suosin niitä mielelläni. Helsingin Lasipalatsissa on myymälä, josta monia tällaisia herkkuja saisi. Mutta en ole kaupassa kertaakaan käynyt. Ja tuskin menen. Syynä on myymälän pöljä nimi: Eat & Joy Maatilatori. Ehkä on haluttu olla nokkelia, ihan englanniksi. Ei vaan nappaa. Eikös lähiruokaa olisi passeli myydä lähinimellä, suomeksi ja vaikka myös på svenska.
Kaisaniemen metroasemalla yritettiin pari vuotta sitten myydä rieskaa, kuivattuja mustikoita ja muita pienten suomalaisten tuottajien herkkuja. Kauppa ei kai tarpeeksi hyvin käynyt, kun ei myymälä paikallaan kauan pysynyt. En poikennut itsekään, kun lähinnä nolotti se nimi. Kauppa oli Ruokastore.
Nämä yhden naisen nimiboikottini eivät taida kovin pitkälle kantaa. Vielä huvittavaa ja turhanpäiväistä touhua monen mielestä. Eikös nyt parempaa tekemistä ole kuin joistakin ruokakauppojen nimistä narista, vai?
Näissä nimiasioissa pitääkin pikemmin nuhdella isoja roistoja. Miksi posti on Itella ja tieliikelaitos Destia? Ja miksi uusi liikenteen turvallisuusvirasto on TraFi? Siis apua! Nimivalinnalla on kuulemma haluttu korostaa suomalaisuutta kansainvälisessä käytössä, kun nimessä on se Fi. Huh heijaa. Täällä Kotuksessa ollaan nimeä kritisoitu.
Hei, te niminikkarit: älkää pilatko hyvää asiaa huonolla nimellä! Lähiruoka, postinkulku ja turvallinen liikenne ovat hyviä juttuja. Huono nimi on vaan huono.