Olen vuosien varrella kirjoittanut Kotus-blogiin seksihelteestä (2015), lumiraivosta (2016) ja sahasäästä (2017). Hellekesän lopussa on ihan pakko kirjoittaa taas sääsanoista – sen verran kummallinen kesämme oli sään ja sääsanaston suhteen.
Kesällä uutisoidaan usein säästä, kun muita uutisia on vähän. Ja totta kai sää kiinnostaa varsinkin lomailijoita ja maanviljelijöitä.
Kotuksen työntekijät ovat kesän 2018 aikana poimineet mediasta ison kasan uusia sääsanoja:
helleinferno
hellekupoli
helletti
hikikalypsi
käristyskupoli
paahtopaiste
salamakäärme
sulkukorkea(paine)
Äärisanoja ja kuvakieltä piisaa! Ilmaus pitkä helleaalto on ilmeisesti toimittajien mielestä tosi tylsä. Värikkäämpää tarvitaan, jotta erotutaan muista ja ollaan myyviä.
Monesti yllättävän sananvalinnan päätarkoitus onkin juuri myydä lehteä tai saada klikkauksia verkkojutulle. Usein uudet sanat syntyvät toimittajien aivoriihissä, eikä sanan yksittäistä keksijää pystytä nimeämään.
Hyytävä seksihalla vaihtui käristävään kupoliin
Alkukesällä teimme kollegani Ilona Paajasen ja Kotuksen verkkotoimituksen kanssa vlogin, jossa mainittiin seksihalla. Sanalla viitattiin touko-kesäkuiseen kylmään ajanjaksoon, joka seurasi lämmintä jaksoa. Kyseessä on vanhemman seksihelle-sanan vääntely – seksihelle kuvasi kovaa hellettä ja oli esillä ensimmäisen kerran jo vuonna 2010.
Kesäsää näytti yllätyksellisyytensä, ja alun kylmä jakso vaihtui hirmuisiksi helteiksi. Heinäkuussa käristyskupoli valittiin myös Kotuksen kuukauden sanaksi. Se on leikkisä versio hellekupolista (engl. heat dome), joka tarkoittaa pitkäksi aikaa paikoilleen jäävää lämpöä. Helleaalto pyyhältää ohi, mutta hellekupoli jää paikalleen hohkaamaan kuumuutta.
Nopeat mielleyhtymät tarpeen uutisvirrassa
Kotuksen tekstissä kerrotaan käristyskupolin herättämistä mielikuvista: ilman tekstiyhteyttä käristyskupoli ei tuo mieleen sääilmiötä, vaan pallogrillin. Käristäminen liittyy paistamiseen ja ruskistamiseen ja kupoli puolestaan grillin pallomaiseen muotoon.
Ja mielikuvillahan mediassa pelataan. Siirtymä käristyskupolista konkreettiseen grilliin käy aivoissa nopeasti. Konkreettinen sana herättää paremmin huomion ja kiinnostuksen uutisvirrassa kuin vaikkapa jokin abstrakti meteorologian säätermi.
Erästä virallista säätermiä jutuissa kuitenkin näkyi. Sulkukorkeapaine (engl. omega block) jumittui Pohjois-Euroopan päälle ja esti matalapaineiden pääsyn Suomeenkin.
Sulkukorkeapaine on monelle lukijalle vieras erikoiskielen sana, joten toimittajat ehkä arastelivat sen käyttöä mediassa. Silloin kun sanaa käytettiin, rinnalla näkyi myös lyhyempää muotoa, sulkukorkea.
Hikikalypsi!
Vaikka uuden sääsanan merkitys ei aukenisikaan heti, yllättävä sananvalinta otsikossa ja lööpissä saattaa herättää ostamaan lehden tai klikkaamaan uutisjutun auki. Se onkin monesti toimittajan tarkoitus. Toki moni toimittaja haluaa myymisen lisäksi myös käyttää äidinkieltään luovasti ja taitavasti, ja onnistuukin siinä.
Mutta mikä ihme on hikikalypsi? Sosiaalisessa mediassa sitä pidettiin toisaalta hauskana, toisaalta erittäin ärsyttävänä ja väkisin väännettynä sanana.
Niin, mikä on hikikalypsi – tai edes kalypsi? En voi tietää sanan luojan mietteitä, mutta lähellä sanaa on nimi Kalypso. Hän on kreikkalaisen mytologian nymfi, Atlaksen tytär, joka piti Odysseusta saarellaan vankina seitsemän vuotta. Tällä voitaisiin viitata helteen paikalleen jäämiseen pitkäksi aikaa. Toinen lähellä oleva muoto, calypso, taas voisi viitata mm. tanssilauluun ja kuumiin tunnelmiin.
Kuitenkin lopulta nokkela kollegani keksi, että hikikalypsi on yhdistelmä hiki + apokalypsi. Hikinen maailmanloppu siis.
Helle ja helvetin kuumuus
Viime talvena meillä oli poikkeuksellisen paljon lunta, jolloin toimittaja kirjoitti lumi-infernosta. Epätieteellistä käsitettä käytti myös säätalo Foreca Twitterissä.
Kesän vastine lumi-infernolle on totta kai helleinferno. Inferno merkitsee mm. helvettiä. Helvetin kuumuuteen liittyy myös helletti, joka on ns. kontaminaatiomuoto, yhdistelmä sanoista helle ja helvetti.
Salamakäärme moukaroi Suomea
Vaikka ukkosia ei ollutkaan helteiden määrään nähden runsaasti, tämäkin sääilmiö kirvoitti muutamia uusia ilmauksia. Myrskybongarit.fi-sivustolla Twitterissä ilmoitettiin 31.7.2018, että "ukkoskuuronauha on pitkä kuin nälkävuosi ja yltää Loimaalta Vaasaan asti".
Iltapäivälehdessä ukkoskuuronauha muutettiin myyvempään muotoon, salamakäärmeeksi: Länsi-Suomea kerrottiin moukaroivan hyvin pitkän salamakäärmeen (Iltalehti).
Moukaroida? Käärme? Ehkä emme mene tällä kertaa siihen.
Käärme – samoin kuin aiemmin mainittu pallogrilli – tuo konkreettisuudessaan heti ja osuvasti mieleen tietynlaisen muodon. Etenkin kun uutisen oheen on liitetty kuva, jossa ukkosrintama näkyy pitkänä, käärmemäisenä kuviona.
Suomalainen paahtuu ja palelee
Elokuun 24. päivänä oli ehkä kesän 2018 viimeinen hellepäivä: meille kerrottiin iltapäivälehdessä ennen tuota päivää, että paahtopaiste tulee vielä kerran.
Sanan ilmiselvä esikuva on paahtopaisti-sana. Paisti on vitsikkäästi muutettu muotoon paiste, joka kuvaa valaisevaa ja lämmittävää säteilyä (Kielitoimiston sanakirja). Kirjoittaja luo vain yhtä kirjainta vaihtamalla uuden sanan, joka luo välittömästi mielikuvia paistumisesta.
Joskus kuulee sanottavan, että mediassa ihannoidaan hellettä, vaikka joillekin helle on sairauden takia pahasta. Pian viilenee! Mutta vaarallista on kuulemma syksyn viileyskin, jopa vaarallisempaa kuin helle – kylmyys tappaa vuodessa tuhansia suomalaisia, ja riskit alkavat jo alle 14 asteessa (Yle).
Pelottavaa on ihmisen elämä arvaamattomien säiden armoilla! Ei ihme, että säästä käytetään äärimmäisiä sanoja.
Muokattu 24.10.2018. Lisätty selitys hikikalypsi-sanan luultavasta alkuperästä hiki + apokalypsi.