Voit kuunnella Joulu-Kielikorvan Soundcloudin tai iTunesin kautta, Kotus-kanavalla Youtubessa tai lataamalla ohjelman mp3-tiedostona. Alla on poimintoja jakson keskeisistä sisällöistä tekstimuodossa.
Joulukuussa on paikallaan pureutua – jouluasioihin! Joulukuun Kielikorvassa kysellään Kotuksen asiantuntijoilta muun muassa Joulu-alkuisista paikannimistä sekä jouluisten hedelmien ja mausteiden nimityksistä.
Sitäkin selvitetään, onko käyttöön otettu uusia joulusanoja viime vuosina. Entä onko sellaisia vanhoja sanoja, jotka ovat jostain syystä taas suosittuja? Lopuksi kerrotaan Kotuksen sanakirjojen uusista päivityksistä ja Kotuksen joulukalenterista 2019. Kielikorvan juontavat tuttuun tapaan Lotta Jalava ja Risto Uusikoski.
Missä Joulumaa oikein sijaitsee?
Markus-setä eli Markus Rautio opetti suomalaisille radion lastentunnilla vuonna 1927, että Joulupukki asuu Korvatunturilla, kaukana Lapissa. Hänellä täytyi olla asiasta varma tieto, muutenhan hän olisi voinut ehdottaa Joulupukin asuinpaikaksi vaikka vielä pohjoisempana Vätsärin erämaassa sijaitsevaa Joulutunturia. Inarissa sijaitsevat Joulutunturin lisäksi Joulujärvet.
Erityisasiantuntija Tiina Manni-Lindqvist kertoo, että Inarin Joulu-nimien taustalla ei ole sana joulu, vaan inarinsaamen louhikkoista rakkaa eli kivikkoa merkitsevä sana juovâlâh. Suomenkieliset rinnakkaisnimet on sitten mukailtu Joulu-alkuisiksi.
Manni-Lindqvistin mukaan Nimiarkiston paikannimikokoelmissa on yli sata mainintaa Joulu-alkuisista nimistä. ”Nimien tausta on yleensä aivan arkinen ja liittyy joulunaikaan yleisesti, ei niinkään jouluun juhlana. Esimerkiksi Kannuksessa ja Sotkamossa on Joululato. Kannuksen Joululato on muistitiedon mukaan tehty jouluaattona ja Sotkamon Joululadosta taas on syötetty heinät lehmille jouluun mennessä.”
Nimiarkiston muistiinpanoista löytyy pari Joulumaatakin. ”Esimerkiksi Mynämäen Joulun talon peltokappaleen nimi on ollut Joulumaa. Samoin Kittilässä on kivikkoinen männikkömaa nimeltään Joulumaa.”
Kiinan omenaa ja Japanin satsumaa
Joulu on hedelmien ja mausteiden aikaa. Hedelmä- ja maustesanojen alkuperää valottaa erityisasiantuntija Kirsti Aapala.
Appelsiini, mandariini, klementiini, satsuma ja monet muut joulunaikaan kuuluvat hedelmät tulevat meille kaukaa. Suuri osa sitrushedelmistä on lähtöisin Aasiasta, mutta kaikkien niiden nimitykset eivät kuitenkaan tule sieltä.
Appelsiinin nimi on tullut meille ruotsin ja ehkä saksankin välityksellä hollannista, kertoo Aapala. ”Appelsiini tarkoittaa oikeastaan sananmukaisesti Kiinan omenaa: sanan alkuosa on omena ja jälkiosa viittaa Kiinaan. Appelsiineja tuotiin aikoinaan Kiinasta Eurooppaan, ja tuojina olivat portugalilaisten lisäksi luultavasti myös hollantilaiset. Omena taas oli eurooppalaisille tuttu hedelmä, jonka mukaan outo kaukomaiden tuominen oli kätevä nimetä.”
Mandariini on alkujaan kiinalaisen mandariinipuun hedelmä. Klementiini syntyi ehkä sattumalta noin 120 vuotta sitten Algeriassa ranskalaisen papin Clémentin puutarhassa. Satsuma on saanut nimensä Japanin entisen maakunnan Satsuman mukaan.
Mausteiden pitkä matka pohjolaan
Aapala kertoo myös joulun mausteiden, sellaisten kuin inkivääri, kaneli, neilikka ja pippuri, nimityksistä. Ovatko ne peräisin sieltä kaukaa, missä pippuri kasvaa?
”Osa ainakin näyttäisi olevan. Inkivääri on kotoisin Kaakkois-Aasiasta, ja sieltä suunnalta on sen nimikin saatu Eurooppaan. Kreikan, latinan ja ruotsin kautta se on tullut suomeenkin”, kertoo Aapala.
Aasiasta on kotoisin pippurinkin nimitys. ”Suomeen sana on tullut tuttua reittiä ruotsin, latinan ja kreikan kautta. Lähtökohtana on muinaisintian marjaa tai pippurin luumarjaa tarkoittava sana.”
Aasiasta tulee myös tuttu mauste kaneli, kertoo Aapala. ”Sen nimitys on lainattu meille ruotsista, jonne se on saatu saksan kautta ranskasta ja sinne edelleen latinasta. Latinan cannella tarkoittaa paitsi kanelia myös pientä putkea. Sana on johdettu putkea ja ruokoa tarkoittavasta sanasta canna. Latinaan tämä sana on tullut kreikasta. Nimitys on johtunut siitä, että kuivattu kanelinkuori muistuttaa putkea.”
Hyggeilyä hämäränkähmässä
Erityisasiantuntija Riikka Tervonen kertoo murresanasta hämäränhyssy. Sitä näkee Tervosen mukaan nykyäänkin aika paljon, esimerkiksi sisustusblogeissa ja kevyissä lehtijutuissa. Voidaan puhua ”hämärähyssyn pitämisestä” tai ”viettämisestä”.
Vanhastaan ilmiöllä on ollut oma tarkoituksensa maaseutuyhteisössä, kertoo Tervonen. ”Silloin ei ole poltettu lamppuja tai kynttilöitä tai päreitä vaan on pidetty lepotaukoa, istuskeltu ja jutusteltu hämärässä, on voitu mennä jopa naapuriin asioikseen istumaan hämärähyssyä. Esimerkiksi Nastolassa on sanottu: Istutaa hämärähyssyä kun suu on viisas pimeissäkii.”
Murteissa erilaisia hämäränhyssysanoja on useampi kymmen, esimerkiksi hämärikkö, hämärähyrry, hämärähöllö, hämäräjuhla, hämäränkähmä ja hämäräntunti. Tervonen pohtii, olisiko nykyinen hämärähyssyn pitäminen vähän samaa kuin hyggeily. Tanskan kielestä tulevat hygge ja hyggeily ovat olleet meillä suosittuja viime aikoina.
Hyggeily liittyy sisustukseen mutta varmasti vahvasti myös lepäilyyn ja sohvalle käpertymiseen. Olisikohan tämä nykyinen hämärähyssyn pitäminen vähän samaa kuin hyggeily? Ainakin hygge-sanoja käytetään rennosti: ”Kynttilöitä hyggempää sisustuksessa on vain takka.”
Muodikkaat ovet, taulut ja paidat
Hämäränhyssyn ja hyggeilyn lisäksi nykyään puhutaan usein myös tonttuovista, valotauluista ja joulupaidoista. Näiden käytöstä kertoo erityisasiantuntija Minna Pyhälahti.
Tonttuovi oli vuoden 2017 koristehitti. Tonttuovi valittiinkin Kielitoimiston sanakirjan toimituksessa Kuukauden sanaksi joulukuussa 2017. ”Kyseessä on lattianrajaan kiinnitetty pienen pieni koristeovi, josta tonttujen voidaan ajatella tulevan katsomaan kodin jouluisia tapahtumia. Monet askartelijat halusivat lisätä oveen kauniita yksityiskohtia, kuten listoituksia, heloja ja vaikkapa postilaatikon.”
Pyhälahti kertoo, että 2018 jouluna askarreltiin tonttuovien sijaan tai lisäksi valotauluja. Sana valotaulu viittaa ”tunnelmaa luoviin kangastauluihin, joihin on kankaan taakse kiinnitetty pieniä lamppuja”.
Joulupaita-sana valittiin kuukauden sanaksi joulukuussa 2018. Joulupaita on Britteinsaarilta ja Pohjois-Amerikasta meille kulkeutunut vaate, joka on yleensä neulottu ja kirkkaan värinen ja jossa on jouluinen kuviointi, usein tonttuja, joulupukki ja poroja, kertoo Pyhälahti.
”Joulupaidan kuuluu olla tyylitön ja kliseinen, jopa ruma. Olen nähnyt tänäkin vuonna nyt joulun alla myynnissä todella hirveän näköisiä joulupaitoja. Ne näyttävät siis olevan muodissa tänäkin jouluna.”
Kielikorvasta
Kielikorva on Kotimaisten kielten keskuksen podcast. Kielikorvassa keskustellaan ajattomista ja aina ajankohtaisista kieliasioista. Kielikorva-podcast jatkaa Yleisradion Kielikorva-ohjelman (1969–2008) perinnettä. Tässä blogissa voit kuunnella ohjelmaa, osallistua keskusteluun, antaa palautetta ja ehdottaa aiheita. Sosiaalisessa mediassa tunniste on #Kielikorva.
”Siellähän me sitten puhelemme ihmisten taskuissa.”
– Kotuksen johtaja Ulla-Maija Forsberg