Kotus-haku
Voit hakea kaikilta Kotus-sivustoilta (oletus) tai valintasi mukaan yhdestä tai useammasta hakulähteestä. Hae sanalla tai merkkijonolla. Ruotsinkieliseltä kotisivultamme (sprakinstitutet.fi) voit hakea vaihtamalla kieltä yläpalkin kielivalikosta.
Haulla "193" löytyi 238 tulosta.
Kielikello (238 tulosta)
Oikeinkirjoitus ja kielioppi, Taivutus ja johtaminen, Talkoohavaintoja, Yleiskieli ja puhekieli
Mustikalla ja rokotuksella
...105–131. Saarimaa, E. A. 1930: Huonoa ja hyvää suomea. Oikeakielisyysohjeita. Porvoo: WSOY. Yleiskielen seurantatalkoot Yleiskielen seurantatalkoisiin voi kuka tahansa lähettää havaintojaan sellaisista kielen piirteistä, jotka eivät omasta mielestä sovi...
Julkaisuja
Sata vuotta Virittäjän kielenhuoltoa
Viime vuonna ilmestyi Kotikielen Seuran aikakauslehden Virittäjän historiikki, ”Sata vuotta Virittäjää” (SKS 2006). Teoksen kirjoittaja on dosentti Kaisu Juusela, joka yliopistovirkansa ohella on toiminut monissa Kotikielen seuran ja Virittäjän tehtävissä....
Merkit, numerot ja lyhenteet
Mitä Kata ja Tane tänään? Lyhennesanojen suosiosta ja ymmärrettävyydestä
ULA (ultralyhyet aallot) on suomen yleiskielen vanhoja lyhennesanoja. Ilmaus on mukana Martti Airilan ja Yrjö Paalasen vuonna 1953 ilmestyneessä Lyhennyssanastossa. Kirjasessa on runsaat 3 700 lyhennettä, ja niistä yli 70...
Virka- ja lakikieli
Säädöskieli – mahdotonta ymmärtää?
Siispä mahtavaa, että klikkasit jutun auki! Lainsäädännössä – laeissa ja asetuksissa eli säädöksissä – käytettyä kieltä tavataan kutsua lakikieleksi tai säädöskieleksi. Toisinaan sanaa lakikieli käytetään myös laajemmassa merkityksessä kuvaamaan kaikkea...
Kielenhuollon historia ja periaatteet
Ensimmäinen kielilautakunta
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) kielenviljelytehtäviin oli alusta lähtien (1831–) kuulunut myös huolenpito oikeakielisyydestä. Mitään varsinaista kielenhuoltoelintä ei moneen vuosikymmeneen kuitenkaan ollut, vaan toiminta oli yksittäisten asianharrastajien varassa. Huomattavia nimiä tälläkin...
Oikeinkirjoitus ja kielioppi, Taivutus ja johtaminen
Kaunotar elää, laamannitar on kuollut
Johtimet -tar, -tär, -kko ja -kkö ovat suomalaisperäisiä, -tar, -tär on kansanomaisessa käytössä itäsuomalaista alkuperää. Se esiintyi naisten sukunimissä 1800-luvun lopulle asti ilmaisemassa tytärtä. Siten esimerkiksi Anna Hartikatar oli Hartikainen-nimisen...
Kirjoitusasu ja ääntäminen, Oikeinkirjoitus ja kielioppi
Kehottaa ja ilmoittaa – onko oikeinkirjoitusnormi edelleen ongelma?
Vielä 2010-luvulla sellaisten verbien kuin ilmoittaa, hajottaa ja kehottaa oikeinkirjoitus koetaan vaikeaksi. Vaikka näiden otta-, oitta-verbien oikeinkirjoitusnormin katsotaan vakiintuneen 1950-luvun jälkeen, sen monimutkaisuutta ovat kritisoineet sekä kielitieteilijät että maallikot. Herää...
Artikkeli
Kirkko seurakunnassa vai seurakunta kirkossa?
Sanoilla kirkko ja seurakunta on useiden merkitystensä joukossa yksi yhteinen merkitysalue: molempia voidaan käyttää kollektiivisesti kristittyjen joukosta, siis koko kristikunnasta tunnustuksellisia tai paikallisia yhteenliittymiä ja organisaatioita erottelematta. Viime aikoina kirkko...
Artikkeli
Infinitiivin objektin muodosta
Verbin finiittimuodon akkusatiiviobjektin muotoa koskevat säännöt ovat yksinkertaiset, eikä niihin ole nyt aihetta puuttua. Kohdistan sen sijaan huomioni infinitiivin yksikölliseen akkusatiiviobjektiin. Se on Setälän lauseopin vanhan säännön mukaan päätteetön, jos...
Murteet ja slangi, Tunteet ja asenteet, Kielimuodot
Karjankutsut – eläinten kanssa käytetty kielimuoto
Ennen vanhaan maaseudulla oli tavallista kuulla etenkin naisten kutsuvan lehmiään kotiin. Riippuen siitä, missä päin Suomea oltiin, kutsuhuikkaus saattoi kuulua vaikkapa näin: Tule pois Punakorva tule, siuuhu, tule pois kotia...