Siirry sisältöön

Haulla "195" löytyi 360 tulosta.

Kielikello (360 tulosta)

Kielenhuollon historia ja periaatteet, Kieli yhteiskunnassa

Haltija vai haltia?

Käsitys haltija-sanan merkitysten erottamisesta kirjoitusasun perusteella on yllättävän yleinen. Minullekin valkeni vasta suomen kielen maisterina, ettei kirjoitetakaan ”vedenhaltia Ahti”, niin kuin olin koulussa oppinut. Nykysuomen sanakirjassa (1. osa 1951) on...

Kielenhuollon historia ja periaatteet, Merkit, numerot ja lyhenteet

Kiista eräiden mittailmausten lyhentämisestä

Kielenhuollon historiasta esitellään tällä kertaa kiista, joka käytiin sentti-alkuisten mittayksiköiden lyhenteistä. Samassa yhteydessä keskusteltiin myös siitä, pitääkö mittayksiköihin liittää lauseyhteyden vaatima sijapääte. Lyhenteitä oli syntynyt vuosien mittaan kätevyyssyistä hiljalleen eri...

Kielenhuollon historia ja periaatteet

Kielikäsityksestä kielenhuollon uusiin periaatteisiin

Yksittäisten kielenhuollon suositusten ja normien takana on aina jokin idea kielestä. On selvää, että ajatus kielestä kansallisena symbolina tuottaa toisenlaisia normeja kuin vaikkapa ajatus kielestä pelkkänä viestintävälineenä. Kansalliseen ideologiaan pohjautuvassa...

Julkaisuja

Murremiehen oivalluksia ja muisteluksia

Erkki Lyytikäisen uusin kirja Sehän on murretta! perustuu tekijän mukaan unessa saatuun ideaan. Kirjassa käsitellään murreilmiöitä, jotka tavalla tai toisella ovat levittäytyneet rajojensa ulkopuolelle. Niillä on monesti kytkentöjä kirjakieleen ja...

Artikkeli

Virkakieli ja oikeusturva

...järjestämistä koskeneessa, 1955 annetussa komiteanmietinnössä (1955:6) lausuttiin, että lain tulee abstraktin normin muodossa sisältää täsmälliset ohjeet lain piiriin kuuluvien kaikkien ajateltavissa olevien konkreettisten tapausten ratkaisemiseksi. Muodoltaan sen tulee olla selvä,...

Numeraalit, adverbit ja partikkelit, Yleiskieli ja puhekieli, Rakenteet

Että ja letkeät lainat

...Kainuun ja Pohjois-Karjalan murteissa. SKST 405. SKS, Helsinki. Penttilä, Aarni 1948: Referaatista l. selosteesta. Virittäjä 52: 48–69. Saarimaa, E. A. 1955/1971: Kielenopas. Kahdeksas painos. WSOY, Porvoo. 1Ks. esimerkiksi Iso suomen...

Taivutus ja johtaminen

Alueellisesta tarinalliseen

Adjektiivinjohdin -llinen (mahdollinen, pääasiallinen) on yksi suomen kielen produktiivisimpia johtimia. Erityisesti viime vuosina llinen-johdosten käyttö on lisääntynyt huomattavasti. Monesti uudetkin johdokset ovat luontevia ilmaisukeinoja, mutta toisinaan pysähtyy miettimään, mitä niillä...

Kirjoitusasu ja ääntäminen, Erikoisalojen sanat

Apua musiikista kirjoittavalle

Tähän artikkeliin on pyritty kokoamaan kielenkäytön ongelmia, joita musiikista kirjoittaville tulee työssään vastaan. Materiaali on peräisin oppi- ja tietokirjoista sekä musiikkilehdistä. Eniten kirjoitusasun horjuntaa ja muita ongelmia näkyy olevan vierassanojen...

Merkitys, Numeraalit, adverbit ja partikkelit

Mennessä

Ilmausta on viimeksi perusteellisehkosti käsitellyt Raija Lehtinen Kielikellossa 3/1985: Ajanjaksot ja määräpäivät. Hän päätyy kirjoituksessaan Suomen Akatemian kielilautakunnan päätökseen vuodelta 1957 ja Nykysuomen sanakirjaan tukeutuen tulkintaan, että johonkin mennessä tarkoittaa...

Julkaisuja

Majoneesisota

Tanskassa käytiin kesällä 1985 lehdissä kiivasta mielipiteidenvaihtoa, taistelua, joka jäi historiaan majoneesisodan nimisenä. Nimi johtuu kiistan aiheesta: pitäisikö majoneesia merkitsevä sana kirjoittaa mayonnaise vai voidaanko hyväksyä tanskalaistettu asu majonæse. Myrsky...