Siirry sisältöön

Haulla "kissa" löytyi 652 tulosta.

Kielikello (652 tulosta)

Keskustelua, Kieli yhteiskunnassa, Oikeinkirjoitus ja kielioppi, Rakenteet, Verbit

Kaksihahmotteiset verbirakenteet uutiskielen riesana

Jussi Pahikkala kirjoitti Kielikellossa 2/2014 ”etupainoisista lauseista” (ks. Lue myös), joissa finiittiverbi esiintyy liian kaukana lauseen alusta ja vaikeuttaa lauseen hahmottamista ja ymmärtämistä. Itse haluaisin kiinnittää huomiota infinitiivirakenteeseen, jota esiintyy...

Artikkeli

Sanomalehtikielellä vaikuttamisen keinoista

Puolueväritteinen kirjoittelu on Suomessa vähentynyt 1970-luvulla, ja lehtien valtaenemmistö suosii epäpoliittisuutta, totesi apulaisprofessori Esko Salminen Nykysuomen seuran ja Sanomalehtien Liiton järjestämillä syysteemapäivillä 1988. Suomalainen sanomalehtityyli onkin eräissä tutkimuksissa todettu neutraaliksi,...

Verbit

Kielellistä passiivisuutta: miksi me mennään?

Useimmat meistä varovat kirjoittamasta ”me mennään illalla elokuviin”, vaikka niin sanovatkin. Kirjakielen mukaisesti osaamme kirjoittaa me menemme illalla elokuviin. Sen sijaan käskylauseeseen muoto mennään hyväksytään kirjoituksessakin: lause mennään jo! on...

Sananvalinta, Tunteet ja asenteet, Uudissanat

Jokamiehenoikeuksista jokaisenoikeuksiin

Metsähallitus ilmoitti kesäkuussa 2023 siirtyvänsä käyttämään kaikessa viestinnässään jokaisenoikeudet-termiä jokamiehenoikeuksien sijaan. Termimuutoksesta järjestettiin sosiaalisen median kampanja, jonka tavoitteena oli tiedottaa yleisölle uuden sanan käyttöönotosta ja samalla kannustaa muita organisaatioita tasa-arvoisemman...

Taivutus ja johtaminen, Yleiskieli ja puhekieli, Substantiivit, adjektiivit ja pronominit

Erissä maailmoissa

Ovatko seuraavat virkkeet mielestäsi luontevia? 1) Lapsi käsittää nämä asiat yleensä erillä tavalla kuin aikuinen. 2) Jos käyttäisin intialaisia mausteita, keitto maistuisi aivan eriltä ~ erille. 3) Muista, että otsikon...

Rakenteet, Yleiskieli ja puhekieli, Kielen vaihtelu, Tunteet ja asenteet

Kuka käyttää ”alkaa tekemään” -rakennetta?

Tammikuussa 2024 tuli kuluneeksi kymmenen vuotta siitä, kun suomen kielen lautakunta päätti väljentää alkaa tekemään -rakennetta koskevaa normia. Tuolloin alkaa tekemään hyväksyttiin osaksi normitettua yleiskieltä alkaa tehdä -muodon rinnalle. Kotimaisten...

Kohteliaisuus ja vuorovaikutus

Mitä tervehdys kertoo puhujasta?

Tervehtiminen on nopea ja arkipäiväinen toiminto, jota emme yleensä ehdi suunnitella etukäteen emmekä myöskään välttämättä analysoi jälkeenpäin. Eri tervehdyssanojen käytössä esiintyy kuitenkin mielenkiintoista vaihtelua. Perheenjäsentä tai ystävää tervehditään usein eri...

Taivutus ja johtaminen, Henkilönnimet, Paikannimet

Vieraiden nimien taivuttaminen

...alkukielen mukaisena. Vieraita kirjoitusjärjestelmiä on latinaistettu eri kielissä eri tavoin, mikä on hankaloittanut vieraiden nimien käyttöä. Nykyisin pyritään noudattamaan YK:n suositusta, jonka mukaan kutakin kieltä latinaistetaan kaikissa kielissä samalla tavoin,...

Nimistönsuunnittelu ja -huolto, Paikannimet

Nimipohdintoja kaksikielisestä kunnasta

...Hän työskentelee Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nimistöyksikössä. Aiemmassa työssään Espoon kaupungin nimistönsuunnittelijana hän on törmännyt myös sellaisiin nimistön erityiskysymyksiin, joita syntyy kaksikielisillä alueilla. Tämä kirjoitus on aiemmin julkaistu ruotsiksi Språkbrukissa 4/1995....

Tekstit, tekstilajit ja tyyli, Virka- ja lakikieli

Virkakieli koettelee lukijaa

Käytettävyys liitetään useimmin teknisiin laitteisiin ja ohjelmistoihin. Se tarkoittaa yksinkertaisesti helppokäyttöisyyttä, ja sitä voi havainnollistaa seuraavalla esimerkillä. Kun ostan kahvinkeittimen, osaan yleensä ilman ohjekirjaa laittaa veden ja kahvin oikeaan paikkaan...