Kotus-haku
Voit hakea kaikilta Kotus-sivustoilta (oletus) tai valintasi mukaan yhdestä tai useammasta hakulähteestä. Hae sanalla tai merkkijonolla. Ruotsinkieliseltä kotisivultamme (sprakinstitutet.fi) voit hakea vaihtamalla kieltä yläpalkin kielivalikosta.
Haulla "kissa" löytyi 655 tulosta.
Kielikello (655 tulosta)
Murteet ja slangi
Häätyykö olla kotuksessa yötä?
Suomen kielessä on useita verbejä, joilla voidaan ilmaista pakkoa tai velvollisuutta. Tavallisimpia näistä ovat täytyä ja pitää. Näitä verbejä käytetään ns. nesessiivirakenteessa. Tässä rakenteessa pakkoa tai velvollisuutta ilmaiseva verbi saa...
Merkitys, Sanojen taustaa, Murteet ja slangi, Keskustelua
Miehen tie
Kielikellon edellisessä numerossa pohdittiin mm. sitä, voidaanko mies-loppuisia ammattinimikkeitä pitää sukupuolineutraaleina. Näkökulma oli nykykielessä. Vähemmälle huomiolle jäi sanan tausta: miten nykymerkitykseen on tultu, millaisia vaiheita mies-sanan vastineilla Euroopan muissa kielissä...
Virka- ja lakikieli
Valmiit tekstipohjat kirjoittamisen apuna
Edessä tyhjä paperi, kädessä lyijykynä. Jos inspiraatio ei iske, kirjoittamisen avuksi voi ottaa vaikkapa miellekartan. – Tähän tapaan kirjoittamista on perinteisesti lähestytty. Moni joutuu tai pääsee kuitenkin laatimaan työkseen tekstejä...
Keskustelua, Kieli yhteiskunnassa, Oikeinkirjoitus ja kielioppi, Rakenteet, Verbit
Kaksihahmotteiset verbirakenteet uutiskielen riesana
Jussi Pahikkala kirjoitti Kielikellossa 2/2014 ”etupainoisista lauseista” (ks. Lue myös), joissa finiittiverbi esiintyy liian kaukana lauseen alusta ja vaikeuttaa lauseen hahmottamista ja ymmärtämistä. Itse haluaisin kiinnittää huomiota infinitiivirakenteeseen, jota esiintyy...
Artikkeli
Sanomalehtikielellä vaikuttamisen keinoista
Puolueväritteinen kirjoittelu on Suomessa vähentynyt 1970-luvulla, ja lehtien valtaenemmistö suosii epäpoliittisuutta, totesi apulaisprofessori Esko Salminen Nykysuomen seuran ja Sanomalehtien Liiton järjestämillä syysteemapäivillä 1988. Suomalainen sanomalehtityyli onkin eräissä tutkimuksissa todettu neutraaliksi,...
Verbit
Kielellistä passiivisuutta: miksi me mennään?
Useimmat meistä varovat kirjoittamasta ”me mennään illalla elokuviin”, vaikka niin sanovatkin. Kirjakielen mukaisesti osaamme kirjoittaa me menemme illalla elokuviin. Sen sijaan käskylauseeseen muoto mennään hyväksytään kirjoituksessakin: lause mennään jo! on...
Sananvalinta, Tunteet ja asenteet, Uudissanat
Jokamiehenoikeuksista jokaisenoikeuksiin
Metsähallitus ilmoitti kesäkuussa 2023 siirtyvänsä käyttämään kaikessa viestinnässään jokaisenoikeudet-termiä jokamiehenoikeuksien sijaan. Termimuutoksesta järjestettiin sosiaalisen median kampanja, jonka tavoitteena oli tiedottaa yleisölle uuden sanan käyttöönotosta ja samalla kannustaa muita organisaatioita tasa-arvoisemman...
Taivutus ja johtaminen, Yleiskieli ja puhekieli, Substantiivit, adjektiivit ja pronominit
Erissä maailmoissa
Ovatko seuraavat virkkeet mielestäsi luontevia? 1) Lapsi käsittää nämä asiat yleensä erillä tavalla kuin aikuinen. 2) Jos käyttäisin intialaisia mausteita, keitto maistuisi aivan eriltä ~ erille. 3) Muista, että otsikon...
Kielen vaihtelu, Yleiskieli ja puhekieli, Tunteet ja asenteet, Rakenteet
Kuka käyttää ”alkaa tekemään” -rakennetta?
Tammikuussa 2024 tuli kuluneeksi kymmenen vuotta siitä, kun suomen kielen lautakunta päätti väljentää alkaa tekemään -rakennetta koskevaa normia. Tuolloin alkaa tekemään hyväksyttiin osaksi normitettua yleiskieltä alkaa tehdä -muodon rinnalle. Kotimaisten...
Kohteliaisuus ja vuorovaikutus
Mitä tervehdys kertoo puhujasta?
Tervehtiminen on nopea ja arkipäiväinen toiminto, jota emme yleensä ehdi suunnitella etukäteen emmekä myöskään välttämättä analysoi jälkeenpäin. Eri tervehdyssanojen käytössä esiintyy kuitenkin mielenkiintoista vaihtelua. Perheenjäsentä tai ystävää tervehditään usein eri...