Kotus-haku
Voit hakea kaikilta Kotus-sivustoilta (oletus) tai valintasi mukaan yhdestä tai useammasta hakulähteestä. Hae sanalla tai merkkijonolla. Ruotsinkieliseltä kotisivultamme (sprakinstitutet.fi) voit hakea vaihtamalla kieltä yläpalkin kielivalikosta.
Haulla "980" löytyi 214 tulosta.
Kielikello (214 tulosta)
Suomen kielen lautakunta
Aakkostus
Suomen Kirjallisuuspalvelun Seura oli laatinut standardiehdotuksen aakkostuksesta ja ryhmittelystä. Maist. Aarre Huhtalan alustuksen pohjalta lautakunta päätyi seuraavaan ratkaisuun, jota voitaisiin soveltaa yleisesti: Pääperiaatteena on kirjaimittainen, ei sanoittainen aakkostus. Poikkeuksena on...
Sanonnat ja fraasit, Sanat
Nakki ja muut ajanjaksot elämässämme
Muutama vuosi sitten juttelin erään nuoren miehen kanssa ja kuulin sen ensimmäistä kertaa, nimittäin hassun ajanmääritteen. Vuonna pahvi (merkityksessä ’ajat sitten’) oli tapahtunut jotain, en tosin enää muista mitä. Sana...
Erikoisalojen sanat, Kohteliaisuus ja vuorovaikutus
Divertikkeleitä vai pussukoita? – Lääketieteen kieli vuorovaikutuksessa
Lääkärin ja potilaan vuorovaikutuksesta on löydetty monia sudenkuoppia. Potilaat eivät ymmärrä lääkäreiden käyttämää kieltä, eikä lääkäreillä puolestaan ole kykyä tai aikaa kuunnella potilasta. Lääkärin ja potilaan kommunikaation tutkimus suuntautuikin aluksi...
Paikannimet
Maakuntakatsaus
Aluejaotukset ja niihin liittyvät paikannimet ovat apuvälineitä, joiden avulla hahmotamme maatamme ja jaamme sitä osiin. Tällä vuosikymmenellä monen suomalaisen alueellinen hahmotuskyky on joutunut koetukselle. Vuonna 1992 luotiin valtioneuvoston päätöksellä uusi...
Kieli yhteiskunnassa, Kielenhuollon historia ja periaatteet, Sanat, Erikoisalojen sanat
Lääketieteen sanastolautakunta
Lääketieteen kieltä pidetään yleisesti vaikeaselkoisena ja lääkärien sanotaan usein puhuvan käsittämätöntä ”lääkärilatinaa”. Lääketiede ja sen kieli koskettavat kuitenkin melkeinpä kaikkia suomalaisia. Siksi lääketieteellisen informaation tarve on suuri, ja erilaista tietoa...
Kielenhuollon historia ja periaatteet
Kielikäsityksestä kielenhuollon uusiin periaatteisiin
Yksittäisten kielenhuollon suositusten ja normien takana on aina jokin idea kielestä. On selvää, että ajatus kielestä kansallisena symbolina tuottaa toisenlaisia normeja kuin vaikkapa ajatus kielestä pelkkänä viestintävälineenä. Kansalliseen ideologiaan pohjautuvassa...
Kielen opetus ja oppiminen
Fennistiikkaa Kölnin yliopistossa
Saksassa suomea opetetaan 15 paikassa. Esimerkiksi Kölnin yliopistossa fennistiikkaa voi opiskella myös pääaineena. Tässä vuonna 1388 perustetussa Saksan suurimmassa yliopistossa on seitsemän tiedekuntaa ja lähes 60 000 opiskelijaa. Jo 1950-luvulla...
Henkilönnimet, Paikannimet, Taivutus ja johtaminen
Vieraiden nimien taivuttaminen
Osa vieraista nimistä on sovinnaisnimiä, mukaelmalainoja, joiden ääntöasu, kirjoitusasu ja taivutuskin ovat mukautuneet suomen kieleen (Berliini, Lontoo, Islanti, Aleksanteri I). Sovinnaisnimien määrä on rajallinen: uusia nimiä ei enää sopeuteta suomen...
Merkit, numerot ja lyhenteet
Uusi suomalainen näppäimistö SFS:n lausuntokierrokselle
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa käynnistettiin vuonna 2004 tietotekniikan kotoistushanke, jonka tarkoituksena on helpottaa kieli- ja kulttuuriympäristön huomioon ottamista tietoteknisissä ratkaisuissa. Hankkeessa on tähän mennessä mm. määritelty näppäimistökaavio, jonka toteutuksia on ollut...
Selkeä kieli ja selkokieli, Julkaisuja
Uudistettu selkokielen mittari arvioi tekstin selkokielisyyttä
Selkokieli on tietoisesti helpotettua kieltä, jonka sisältöä, sanastoa ja rakenteita on muokattu ymmärrettävämmiksi. Selkokeskuksen arvion mukaan Suomessa 650 000–750 000 ihmistä tarvitsee selkokieltä. Tarpeen taustalla voi olla esimerkiksi kehitysvamma, lukivaikeus,...