Siirry sisältöön

Haulla "193" löytyi 238 tulosta.

Kielikello (238 tulosta)

Erikoisalojen sanat, Merkitys, Sananvalinta

Ollaanko sairaana lomalla?

Sairausloma on sopimusoikeudellinen käsite, jota käytetään työikäisten sairaus- tai tapaturmatilanteissa. Suomessa sairausloma on vuosiloman jälkeen yleisin syy työntekijöiden poissaoloihin (Elinkeinoelämän keskusliiton työaikakatsaus 2006). Sairauslomaa on lääketieteellisesti perusteltu pyrkimyksenä edistää toipumista,...

Artikkeli

”Armeenian invaliidit”. Pitkä vai lyhyt vokaali vierassanoissa?

Joku lukijoista ehkä hätkähti nähdessään kirjoitustavaltaan oudon otsikon. Nykykielessä varsin tavallista käytäntöä se kuitenkin kuvastaa. Kirjoitusasuina ”Armeeniat” ja ”invaliidit” ovat tosin jääneet taka-alalle, mutta puheessa niitä kuulee jopa radion ja...

Vanha kirjakieli

A. V. Koskimies kirjasuomen sanaston kokoajana

...ikkunaan, siirryt toiseen palveluun) Rapola, Martti 1960: Sanojemme ensiesiintymiä Agricolasta Yrjö Koskiseen. Valikoima. Helsinki: SKS. Saarimaa, E. A. 1930: Aukusti Valdemar Koskimies. – Kansallinen elämäkerrasto III s. 214–215. Porvoo: WSOY....

Artikkeli

Sivistyksen suomenkielinen nimitys

...kansankieleen. Mitä voidaan tämän käsityksen tueksi esittää? Ja mikä on ollut näiden sanojen esikirjallinen merkitysala? Mihin etymologiseen yhteyteen ne kuuluvat? Pellavia sivistetään V. 1931 otin osaa pellavaterminologian kyselyyn ja muistiinmerkintään...

Kielenhuollon historia ja periaatteet, Kieli käytössä, Kieli yhteiskunnassa, Kohteliaisuus ja vuorovaikutus

Teitittelyn pitkä historia

Teitittelyllä tarkoitetaan kohteliasta puhuttelua, jossa monikon 2. persoonan pronominilla te viitataan yhteen henkilöön. Tällaiseen subjektiin liittyvä predikaattiverbi on preesensin ja imperfektin aikamuodossa monikossa: Taidatte olla vieras täällä. Luitteko (te) jo...

Kääntäminen ja tulkkaus

Tarvitaanko uudelleenkäännöksiä?

...II, suom. Lehtonen, 1930, 123.) – Mitähän äiti sanoo, kun näkee kauniit kukkansa aivan katkottuina! Mathilde sanoi. – Nuorakin täytyy heittää alas, hän jatkoi tavattoman rauhallisesti. – Jos sen nähtäisiin...

Julkaisuja

Lönnrotin sanakirja suomeksi ja muutakin kielestä kadonnutta

Pitkän linjan sanakirjamies ja ensyklopedisti Kalevi Koukkunen tunnetaan muun muassa Atomi ja missi -nimisestä vierassanojen etymologisesta sanakirjasta (1990). Nyt hän on vuosikymmenien uurastuksen jälkeen julkaissut uuden sanakirjajärkäleen nimeltä Peltoveturi ja...

Kielenhuollon historia ja periaatteet, Kieli yhteiskunnassa, Kirjoitusasu ja ääntäminen, Oikeinkirjoitus ja kielioppi

Nominatiivi vai genetiivi yhdyssanan alussa?

...– Virittäjä s. 469–471. Kettunen, Lauri 1931: Uusin oikeakielisyysopas. – Virittäjä s. 119–132. Kettunen, Lauri 1949: Hyvää vapaata suomea. Gummerus. Saarimaa, E. A. 1930: Huonoa ja hyvää suomea. WSOY. Saarimaa,...

Nimistönsuunnittelu ja -huolto, Paikannimet

Hyvä paikannimitapa meillä ja muualla

Paikannimet ovat tärkeä osa kieltä ja kulttuuriperintöä. Niillä ilmaistaan päivittäin, mitä paikkaa tarkoitetaan. Jos nimen ja paikan välillä ei olisi tätä suhdetta, ei yhteiskuntakaan toimisi. Samalla ne heijastavat sitä kulttuurimaisemaa,...

Kielenhuollon historia ja periaatteet

Oikeakielisyydestä kielenhuoltoon

Kielen järjestelmän ja kielenkäytön ohjailua, jota nykyään tavallisesti nimitämme kielenhuolloksi, nimitettiin Suomessa aina 1900-luvun puoliväliin asti yleisimmin oikeakielisyyydeksi. E. N. Setälän kuuluisa virkaanastujaisesitelmä, jossa hän käsitteli kielenohjailun periaatteita ja jota...