Siirry sisältöön

Haulla "160" löytyi 110 tulosta.

Kielikello (110 tulosta)

Suomen kielen lautakunta

Alkaa tehdä ja alkaa tekemään rinnakkain yleiskielessä

Suomen kielen lautakunta päätti kokouksessaan 31. tammikuuta 2014, että rakenne alkaa tekemään, alkaa menemään on hyväksyttävä muoto myös yleiskielessä rakenteen alkaa tehdä, alkaa mennä rinnalla. Päätös ei ollut lautakunnalle helppo,...

Vanha kirjakieli

Suomalaisen virren alkuvärssyjä

Hemmingin virsikirja oli toinen suomenkielinen virsikirja. Jaakko Finno oli kirjoittanut ensimmäisen jo vuonna 1583. Hemmingin virsikirja sisältää kaikki Finnon 101 virttä ja lisäksi 131 uutta. Nykyisessäkin virsikirjassa on useita Hemmingin...

Artikkeli

Orpanasta kusiiniin – serkun nimitykset suomen murteissa

Muutos kuuluu kieleen yhtä erottamattomasti kuin jatkuva liike kaikkeen muuhunkin inhimilliseen toimintaan. Paitsi kielet myös eri kielimuodot, alueelliset kansanmurteet tai eri ihmisryhmien käyttämät sosiaaliset murteet, muuttuvat koko ajan. Tämä muutos...

Taivutus ja johtaminen, Verbit

Olkoot, hoitakoovat itse!

Suomen kieliopeissa on vanhastaan käsitelty imperatiivia joko yhtenä tai kahtena moduksena eli tapaluokkana. Kahtiajako on ollut jyrkimmillään 1800-luvun kieliopeissa, ja sen mukaan tunnus ka, kä on kuulunut 1. imperatiiviin (tulkaa),...

Vanha kirjakieli

Ensimmäinen suomenkielinen evankeliumipostilla täyttää 400 vuotta

Tämä kirjoitus käsittelee Eerik Sorolaisen (n. 1546–1625) postillaa, jonka ensimmäisen osan ilmestymisestä tulee vuonna 2021 kuluneeksi 400 vuotta. Tarkastelen lähinnä teokseen sisältyviä uudissanoja sekä sen kytköksiä aiempiin ja myöhempiin raamatunsuomennoksiin. Nimi...

Henkilönnimet, Nimet

”Juhani Juhaninpoika Jukola, Toukolan kylästä!”

”Jukolan talo, eteläisessä Hämeessä, seisoo erään mäen pohjaisella rinteellä, liki Toukolan kylää”, paikantaa Aleksis Kivi Seitsemän veljeksen (1870) tapahtumaympäristön. Kivi näyttää poimineen paikannimistöä teokseensa etupäässä Nurmijärveltä ja sen lähikunnista, joten...

Julkaisuja

Uskonnollinen kieli pysyy ja muuttuu

...pohtimaan monenlaisia kysymyksiä: Entä jos seuraava virallinen raamatunsuomennos vuoden 1776 jälkeen olisi saatu käyttöön nopeammin kuin 160 vuoden päästä? Kuinka paljon tilanteista vaihtelua mahtuu uskonnollisen kielenkäytön rajoihin? Voisiko Isä meidän...

Kääntäminen ja tulkkaus, Vanha kirjakieli

Kansliakollegion suomentajat Ruotsin vallan aikana

Suomessa voimassa olleita Ruotsin valtakunnan lakeja alettiin suomentaa jo 1500-luvun lopulta lähtien, mutta maallisista laeista ei saatu 1600-luvullakaan painettuina julki kuin yksittäisiä säädöksiä.  Isonvihan päättäneen Uudenkaupungin rauhan (1721) jälkeen tärkeimpien...

Kielenhuollon historia ja periaatteet, Kieli yhteiskunnassa, Yleiskieli ja puhekieli, Keskustelua

Onko normitetusta yleiskielestä vain haittaa?

...lukemaan muun muassa Heikki Ylikankaan teoksia niiden aikojen lupsakkuudesta, kun kansalle ei vielä opetettu yleiskielen normeja. 1600-luvun Suomessa ei tuotettu risteilyaluksia eikä kännyköitä, mutta kuuliaisuus ja puurtaminen olivat kirjaimellisesti kovassa...

Henkilönnimet, Paikannimet, Vieraskieliset nimet

FINNSAM Kotuksessa

Perjantaina 13. päivä maaliskuuta Kotimaisten kielten keskuksen Kotus-sali täyttyi metsäsuomalaisten ja metsäsuomalaismurteen ystävistä, kun  FINNSAM eli Finnbygder i samverkan -verkosto kokoontui talvikonferenssiinsa. Kotukseen vieraat olivat saapuneet Ruotsista ja Norjasta. Finnsamin...