Kotus-haku
Voit hakea kaikilta Kotus-sivustoilta (oletus) tai valintasi mukaan yhdestä tai useammasta hakulähteestä. Hae sanalla tai merkkijonolla. Ruotsinkieliseltä kotisivultamme (sprakinstitutet.fi) voit hakea vaihtamalla kieltä yläpalkin kielivalikosta.
Haulla "160" löytyi 110 tulosta.
Kielikello (110 tulosta)
Nimistönsuunnittelu ja -huolto
Virallinen ja epävirallinen nimi
Nimistönhuollon kohteena ovat ensisijaisesti viranomaistoimintaan liittyvät ns. viralliset nimet. Aina ei kuitenkaan ole selvää, mikä on virallinen nimi. Rajankäynti niiden välillä on usein esillä myös nimistöntutkimuksessa. Seuraavassa tarkastellaan viranomaisten toimivaltaan...
Kysyttyä, Vanha kirjakieli, Sanojen taustaa
Piiparista pillipiipariin
...muistakaan Vanhan kirjasuomen sanakirjan lähteistä, 1540-luvulta vuoteen 1810 suomen kielellä julkaistuista teksteistä. Sanaa pilli on kyllä käytetty huilun ja joskus muunkin puhaltimen, kuten paimentorven, merkityksessä. 1600- ja 1700-lukujen sanakirjoissa on...
Erikoisalojen sanat, Sanat, Sanojen taustaa
Ruusu ei ole aina ruusu
Ruusu kuuluu pidetyimpiin ja arvostetuimpiin koristekasveihin. Sen eri lajien lukumäärä vaihtelee lähteiden ja näkökulman mukaan sadasta useaan tuhanteen. ”Aitojen” ruusujen lisäksi on kieleen vakiintunut koko joukko muitakin ruusuiksi nimettyjä, jotka...
Paikannimet
Itämeri pintaa syvemmältä
Itämeri tarkoittaa koko Pohjanmeren jatkeena olevaa Atlantin valtameren sivumerta, joka alkaa Kattegatin pohjoisrajalta ja ulottuu Suomenlahden ja Pohjanlahden perukoille asti. Monet ymmärtävät Itämerellä vain niin sanottua ”varsinaista Itämerta” Tanskan salmien...
Kieli yhteiskunnassa, Kielenhuollon historia ja periaatteet
Ällätikulla silmään! Kirjainten nimitykset suomen kielessä
Radionkuuntelijoita hämmensi keväällä 1960 muutos, jossa Suomen Tietotoimiston uutisten lukija oli yhtäkkiä siirtynyt lukemaan ”esteeteen” (STT:n) uutisten sijasta ”ästeeteen” uutisia. Ensimmäisiä tunteenpurkauksia oli Uuden Suomen ”Minua harmittaa” -palstalla: ” –...
Erikoisalojen sanat, Murteet ja slangi
Ruotsit ruoalla, musta kansa murkinalla. Aterioiden nimitykset suomen murteissa
Vielä tämän vuosisadan alussa (paikoin myöhemminkin) syötiin Suomen maaseudulla talvisaikaan kolme lämmintä ateriaa päivässä. Aamiainen syötiin 7–9:n, puolipäiväateria 12–14:n ja ilta-ateria 18–20:n paikkeilla. Näistä puolipäiväateria oli usein tukevin; se oli...
Vanha kirjakieli, Taivutus ja johtaminen
Maallista, ajallista, inhimillistä
...lisää. 1600-luvun kirjasuomen ensiesiintyminä mainitaan esimerkiksi hyödyllinen, kirjallinen, kirkollinen, liiallinen ja virheellinen, ja 1700-luvulta ovat peräisin aineellinen, edullinen, perinnöllinen, pääasiallinen, rehellinen ja tunnollinen. Ensiesiintymällä tarkoitetaan tunnetussa kirjoitetussa suomen kielessä ensimmäisen...
Murteet ja slangi
Lähärettihin kihiloolle
Kun Oulussa tai Kuopiossa kuulee puhuttavan juluman kylymästä talavi-ilimasta, on murrepiirteen puolesta kyse svaavokaalista. Se on konsonanttiyhtymän keskellä kuuluva siirtymä-äänne, joka hajottaa yhtymän ja samalla helpottaa sanan ääntämistä. Svaavokaaleita esiintyy...
Sanojen taustaa, Erikoisalojen sanat
Leivät ja leivonnaiset
Ruokaleivät Suomi on vanhastaan ollut tapana jakaa ruisleivän mukaan kovan leivän länteen ja pehmeän leivän itään. Jako on seurausta erilaisista uunityypeistä: idässä rakennettiin slaavien mallin mukaan asumukseen uuni, jota käytettiin...
Lainasanat, Erikoisalojen sanat
Lähdetkö kahville?
Sana kahvi on peräisin arabian kielen sanasta qahwa. Se on tarkoittanut alun perin kasvista valmistettua viiniä. Kahvin viljely levisi 1400-luvulla Arabian niemimaalta Pohjois-Afrikkaan, Turkkiin ja Persiaan. Eurooppalaiset saivat ensi kontaktin...