Siirry sisältöön

Haulla "kissa" löytyi 652 tulosta.

Kielikello (652 tulosta)

Taivutus ja johtaminen

Pidemmittä puheitta – abessiivi

Pidemmittä puheitta. Muitta mutkitta. Suuremmitta ongelmitta. Nämä -tta-, -ttä-päätteiset sanat ovat esimerkkejä abessiivimuodosta. Abessiivi on melko harvinainen sijamuoto, joka ilmaisee jonkin puuttumista, jotakin ilman olemista tai jonkin toteutumattomuutta. Abessiivi on...

Artikkeli

Näkyykö virkakirjeissä vastaanottajaa?

Ulla Tiililä tarkastelee Kielikellossa 2/93 sitä, miten viranomaiset ilmaisevat virkakirjeissä asioita, joissa he itse ovat toimijoina, siis miten viranomaiset puhuvat itsestään. Tiililän mukaan virkakirjeet loitontavat viranomaisia ja yksityisiä kansalaisia toisistaan,...

Virka- ja lakikieli, Oikeinkirjoitus ja kielioppi, Numeraalit, adverbit ja partikkelit

Lakitekstissä ja taikka tai

Direktiiveissä ja muissa EU-säädöksissä esiintyy usein kahden konjunktion yhdistelmä ja/tai. Sen sijaan suomalaisissa laeissa sitä ei käytetä. Euroopan komissio on toisinaan kovistellut suomalaisia direktiivien puutteellisesta täytäntöönpanosta, jos  tätä vinoviivallista yhdistelmää...

Substantiivit, adjektiivit ja pronominit, Numeraalit, adverbit ja partikkelit, Kieli yhteiskunnassa, Verbit, Tekstit, tekstilajit ja tyyli

Kuinka suomen kieli on muuttunut vuosina 1963–2022?

Mistä aiheista mahdettiin tehdä henkilöhaastatteluja Kotiliesi-lehteen 60 vuotta sitten? Nykylukija voi yllättyä siitä, että 1960-luvun haastatteluissa käsiteltiin varsin tutun oloisia asioita: esimerkiksi sairaanhoitajapulaa, nuorten kasvatuksen ongelmia sekä sitä, miltä tuntuu...

Nimistönsuunnittelu ja -huolto, Rakennetun ympäristön nimet

Hyvä tiennimi – Kulkijanonni

...ja suositukset olivat riittämättömät. Kaksikielisten alueiden nimistön luomiseen laadittuja kääntämistä ja mukauttamista suosivia ohjeitakaan ei tarkistettu, vaikka niitä oli alettu pitää vanhentuneina. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nimistönhuollon palveluista tuskin kaikissa kunnissa...

Oikeinkirjoitus ja kielioppi, Kirjoitusasu ja ääntäminen, Taivutus ja johtaminen, Kieli yhteiskunnassa, Keskustelua

Mennäänkö kuopioitse vai sittenkin Kuopioitse?

...isolla alkukirjaimella kaikissa sijamuodoissa (Kuopiossa, Kuopiolle, Kuopioksi jne.) ja 2) erisnimikantaiset johdokset kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella (kuopiolainen, kuopiomainen, kuopious, kuopioistaa jne.). Tämän säännön mukaisesti kirjoitetaan myös prolatiivijohdos kuopioitse pienellä alkukirjaimella. Samoin...

Artikkeli

Interraillipulla raiteilemaan

Vuosittain yli 15 000 suomalaisnuorta ostaa interrailkortin ja lähtee ulkomaille. Kortti on kansainvälinen rautatielippu, jolla alle 26-vuotias voi matkustaa kuukauden ajan lähes kaikissa Euroopan maissa. Matkustustapa on suosittu, mutta lipun...

Virka- ja lakikieli, Yleiskieli ja puhekieli

Lakikielen ymmärrettävyys

Elämme aikoja, jolloin on toiveita siitä, että säädöskielen ymmärrettävyyttä ryhdytään järjestelmällisesti parantamaan. Hallitus on luvannut ohjelmassaan kehittää lainsäädännön, viranomaisviestinnän ja asioinnin kieltä sekä laatia sitä varten toimintaohjelman.  Hallituksen on tarkoitus...

Julkaisuja

Språkbruk 30-vuotias

...Språkbrukissa annetaan suosituksia ja ohjeita, käsitellään ajankohtaisia ruotsin kielen huollon aiheita ja esitellään uutta tutkimusta ja kirjallisuutta. Språkbrukia julkaisee Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja kustantaa Stellatum. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa....

Uudissanat, Erikoisalojen sanat

Sanakilpailu ja kuinkas sitten kävikään

...laite. Lisäksi HS käytti nimitystä pienoistietokone, TS selittävää ilmausta kosketusnäytöllinen laite ja Kauppalehti nimitystä tietokone. Kaikissa lehdissä sekä valmistajan nimi että tuotemerkki olivat keskeisesti esillä, ja muita sanoja käytettiin selittävinä....