Kotus-haku
Voit hakea kaikilta Kotus-sivustoilta (oletus) tai valintasi mukaan yhdestä tai useammasta hakulähteestä. Hae sanalla tai merkkijonolla. Ruotsinkieliseltä kotisivultamme (sprakinstitutet.fi) voit hakea vaihtamalla kieltä yläpalkin kielivalikosta.
Haulla "193" löytyi 238 tulosta.
Kielikello (238 tulosta)
Artikkeli
Aakkosista kööriin
Monet lienevät hiljattain huomanneet uutisen Suomen kielen perussanakirjan ilmestymisestä. Millaisesta kirjasta oikein on kysymys? Perussanakirja on suomen yleiskielen sanoja suomeksi kuvaava teos, ja se on laadittu Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kielitoimistossa....
Murteet ja slangi, Sanat, Sanojen taustaa
Stadin slangin monikielinen tausta
Stadin slangi on kielimuoto, jonka ytimessä ovat sen omintakeiset sanavarat. Slangi sai alkunsa 1800–1900-lukujen taitteessa nopeasti teollistuvan ja kasvavan Helsingin kaduilla suomen- ja ruotsinkielisten poikajoukkojen keskuudessa. Sanat levisivät suusta suuhun,...
Artikkeli
Raamattu meillä on aina keskellämme
Barcelonan olympiakisojen ajan Helsingin Sanomissa oli osasto ”Cobin postia”, johon oli koottu kisoihin liittyviä pikku-uutisia. Palstan nimen alla komeili kisamaskotti Cobi. Paitsi olympiasoihtua Cobi kantoi Helsingin Sanomissa perinnettä. Lehden urheilusivuilla...
Erikoisalojen sanat, Sanat, Sanojen taustaa
Ruusu ei ole aina ruusu
Ruusu kuuluu pidetyimpiin ja arvostetuimpiin koristekasveihin. Sen eri lajien lukumäärä vaihtelee lähteiden ja näkökulman mukaan sadasta useaan tuhanteen. ”Aitojen” ruusujen lisäksi on kieleen vakiintunut koko joukko muitakin ruusuiksi nimettyjä, jotka...
Artikkeli
Kantatiellä 66 ja kantatie 66:lla?
Suomessa erisnimi voi muodostaa joko sanaliiton tai yhdyssanan sellaisen yleisnimen kanssa, joka ilmaisee erisnimen tarkoitteen lajin tai luokan: piispa Tuomaalle, Tuomas piispalle. Seuraavassa käytän erisnimen asemassa olevasta ilmauksesta nimityksiä identifioiva...
Murteet ja slangi, Sanojen taustaa, Sanonnat ja fraasit, Vanha kirjakieli
Kaltoin kohdeltu sanajäänne
Nykykielen sanakirjat tuntevat sanan kaltoin vain fraasin osana. Suomen kielen perussanakirjan mukaan hakusana kaltoin tarkoittaa ’pahoin, väärin’; käyttöesimerkeiksi sanakirja antaa ilmaukset kohdella kaltoin ja Kaltoin kohdeltu laitoslapsi. Mikä on ”kaltto”...
Artikkeli
Yhdysperäiset maantieteelliset nimet
Yhteen vai erilleen? [Huomattava, että artikkeli on laadittu 1968, eivätkä sen suositukset kaikilta osin vastaa nykysuosituksia. Nimien erilleen kirjoittaminen on nykyisin vähäisempää. Ulkomaisten paikannimien kirjoittamista on käsitelty myös Kielikellossa nro...
Murteet ja slangi
Susi hukassa
Veikko Ruoppila, ansioitunut murteentutkija ja -kerääjä, oli kesäkuussa 1952 Parikkalassa tallettamassa paikkakunnan murretta jälkipolville. Tuli puhe pedoista, ja haastateltava totesi: ”Ne hävis ja (= myös) ne suvet pois, hukat.” Kun...
Kirjoitusasu ja ääntäminen
Alkukirjain meillä ja muualla
Menneinä vuosisatoina niin latinassa kuin useissa Euroopan kansalliskielissä oli tapana kirjoittaa substantiivit isolla alkukirjaimella, joskus muutkin tärkeät sanat. Käytäntö kuitenkin horjui ja vaihteli kirjoittajittain – ei esimerkiksi kirjoitettu kaikkia substantiiveja...
Kielenhuollon historia ja periaatteet, Kieli yhteiskunnassa
Ällätikulla silmään! Kirjainten nimitykset suomen kielessä
Radionkuuntelijoita hämmensi keväällä 1960 muutos, jossa Suomen Tietotoimiston uutisten lukija oli yhtäkkiä siirtynyt lukemaan ”esteeteen” (STT:n) uutisten sijasta ”ästeeteen” uutisia. Ensimmäisiä tunteenpurkauksia oli Uuden Suomen ”Minua harmittaa” -palstalla: ” –...