Siirry sisältöön

Haulla "195" löytyi 360 tulosta.

Kielikello (360 tulosta)

Artikkeli

Ketjuyhdyssanat – sananmuodostuksen anglismejako?

Rakenteet ovat pohjimmiltaan syntaktisia lauseen osia, siis yhdyssanoja, joiden sisäinen rakenne on vielä lauseenomainen. Ketju on ikään kuin tempaistu alkuperäisestä lauseympäristöstään, ja se on matkalla muuttunut omaksi kokonaisuudekseen, jonka merkitys...

Kysyttyä

Vetinen kesä

Kesä 2004 oli sateinen. Oliko se siis runsasvetinen vai runsasvesinen? Johdosten muodostus ei ole aina itsestään selvää. Johtimella inen muodostetaan adjektiiveja, esim. aamuinen, kultainen, kiireinen. Nämä inen-johdokset muodostetaan tavallisesti substantiivin...

Murteet ja slangi

Katoavatko konttorit?

Puhe ei ole sentään mistään valtion, kunnan tai kaupallisen yrityksen virastosta tai toimistosta, vaan konttorilla tarkoitetaan esimerkeissä yksinkertaisesti komeroa, jossa on säilytetty ruokaa, vaatteita tai muuta tarpeellista. Tällainen konttori oli...

Kielenhuollon historia ja periaatteet, Kieli käytössä, Kieli yhteiskunnassa, Kohteliaisuus ja vuorovaikutus

Teitittelyn pitkä historia

Teitittelyllä tarkoitetaan kohteliasta puhuttelua, jossa monikon 2. persoonan pronominilla te viitataan yhteen henkilöön. Tällaiseen subjektiin liittyvä predikaattiverbi on preesensin ja imperfektin aikamuodossa monikossa: Taidatte olla vieras täällä. Luitteko (te) jo...

Keskustelua, Kieli yhteiskunnassa

Sekaannuttava empiiri

...empiiri on mainittu myös v. 1951 ilmestyneessä Nykysuomen sanakirjan I osassa ja useissa tätä myöhemmissä tietosanakirjoissa (mm. Uusi Tietosanakirja, 5. osa, 1961, Facta 2001, 4. osa, 1982), ja Nykysuomen sivistyssanakirjassa...

Kysyttyä, Rakennetun ympäristön nimet

Onko Helsingissä ollut joskus Heikinkatu?

Kysymys Onko totta, että Helsingissä on ollut aikoinaan Heikinkatu? Oliko kyseinen Heikki joku kuuluisa henkilö? Vastaus Helsingissä on todellakin ollut Heikinkatu vuoteen 1942 saakka ja vieläpä erittäin keskeisellä paikalla. Heikinkatu...

Keskustelua, Kieli yhteiskunnassa

Ehtoollisen kaksi merkitystä

Kielikellossa 1/2012 oli Kirsti Aapalan mielenkiintoinen kirjoitus ”Meni ehtoo ja tuli ilta”. Teologina huomioni kiinnittyi siihen, mitä Aapala kirjoittaa  sanasta ehtoollinen. Hän kirjoittaa, että ”[k]ristillisen kirkon sakramentin ohella se [sana...

Keskustelua, Kieli yhteiskunnassa

Terveiset teille, hyvät kielikelloihmiset

Kielikellossa 4/1993 olleet kaksi artikkelia, Jaakko Tapanisen ja Anneli Kauppisen, innostivat minutkin ottamaan kantaa kielemme tilaan. Haluan esittää oman näkökantani. Ei kritiikkinä mainittuja kirjoituksia kohtaan, jotka liikkuvat korkeakulttuuritasolla, vaan kiinnittääkseni...

Virka- ja lakikieli

Mitä hyvältä lakitekstiltä vaaditaan?¹

Lait ovat yhteiskunnallisen vaikuttamisen välineitä. Niillä ohjataan kansalaisten ja viranomaisten käyttäytymistä. Niillä siirretään kansantaloudessa syntyviä tuotoksia julkisyhteisöille ja edelleen kansalaisille. Niillä määritellään yhteiskuntamme rakenne ja toimintaperiaatteet. Siihen miten tämä kaikki...

Merkitys, Taivutus ja johtaminen

Suomalaisittain, venäläisittäin: johdostyypin pulmia

Suomessa – kuten monessa muussakin kielessä – uusia sanoja voi muodostaa johtamalla niitä kielen jo olemassa olevasta sanastosta, ja myös näin syntyneistä johdoksista voidaan edelleen johtaa uusia. Siten esimerkiksi maannimestä...