Kotus-haku
Voit hakea kaikilta Kotus-sivustoilta (oletus) tai valintasi mukaan yhdestä tai useammasta hakulähteestä. Hae sanalla tai merkkijonolla. Ruotsinkieliseltä kotisivultamme (sprakinstitutet.fi) voit hakea vaihtamalla kieltä yläpalkin kielivalikosta.
Haulla "980" löytyi 214 tulosta.
Kielikello (214 tulosta)
Kieli käytössä, Numeraalit, adverbit ja partikkelit, Tekstit, tekstilajit ja tyyli
Että, jotta, koska, kun – mihin ne katosivat?
Suomen Kuvalehden Jyviä ja akanoita -palstalla naurettiin taannoin lauseelle Koiviston jatkaminen olisi luonnotonta. Seuraavaa virkakielistä virkettä lukiessa nauru muuttuu ehkä hämmennykseksi: Taajamaseutukaavan laadinnan yhteydessä arvioidaan vahvistettujen seutukaavojen muuttamistarvetta taajama-alueiden kehittämiseksi...
Artikkeli
Hyödykkeet ja haitakkeet. Muotokuvaa -ke-johtimisista sanoista
Mitä yhteistä on huonekkeella, seinäkkeellä ja kuorikkeella? Entä mitä yhteistä niillä on kuhjakkeen, lohnakkeen ja äljäkkeen kanssa? Vastaushan on tietysti se, että sanat on muodostettu toisista, lyhyemmistä sanoista -ke-aineksella, johtimella,...
Henkilönnimet
Etunimen sukupuoli
Pidämme itsestäänselvyytenä, että valtaosa etunimistämme on vakiintunut joko naisen- tai miehennimeksi: kun näemme nimen, tiedämme, viittaako se naiseen vai mieheen. Etunimillä on siis sukupuoli. Tähän ohjaa myös lakikirjamme, sillä nimilain...
Kielenhuollon historia ja periaatteet, Vähemmistökielet
Suomen kaksi viittomakieltä
On lähes varmaa, ettei Suomessa 1800-luvun puolivälin tienoille mennessä ollut vielä viittomakieltä eikä yhteisöä, jonka jäseniä elämä kuurona yhdistää. Kuurojen perheissä ja lähipiirissä on todennäköisesti ollut käytössä ns. kotiviittomia, mutta...
Kielen opetus ja oppiminen, Yleiskieli ja puhekieli
Ensikielenä ”muu”
Keräsin tutkimuksen aineiston syksyllä 2006 ja keväällä 2007 kuudesluokkalaisilta kolmesta alakoulusta itäisessä Helsingissä ja yhdestä kantakaupungin koulusta. Kuudensilta koottiin kaikki oppilaat, joiden ensikieli oli muu kuin suomi, ruotsi tai jokin...
Vieraskieliset nimet
Kiinan erisnimien latinaistaminen
Eri kielten erisnimien siirtäminen toisesta kirjainjärjestelmästä toiseen on nimistönhuollon vaikeimpia tehtäviä. Kansainvälisessä nimistönhuollossa on asetettu tavoitteeksi laatia yhteiset järjestelmät, joiden mukaan nimet siirretään järjestelmästä toiseen. Pyritään siis siihen, että kaikissa...
Henkilönnimet
Naistenviikon naiset
Naistenviikkoa vietetään 18.–24.7. Näin on perinteisesti kutsuttu seitsemän päivän jaksoa, jonka kaikki päivät on nimipäiväkalenterissa omistettu naisille. Kansanperinteessä viikkoa leimaavat sääennusteet, joiden pääsisältö on, että viikolla sataa, koska naiset ovat...
Julkaisuja
Kaksi uutta henkilönnimikirjaa
Oma nimi on jokaiselle tärkeä. Niinpä henkilönnimiä ja varsinkin etunimiä koskevalla tiedolla tuntuu olevan loputon kysyntä niin meillä kuin muuallakin. Etunimikirjat ovat usein sanakirjan muotoon laadittuja esityksiä, joissa kerrotaan nimien...
Substantiivit, adjektiivit ja pronominit, Tunteet ja asenteet
Kuulutko ”meihin”?
Vaikka monikon 1. persoonan ilmauksen muoto pysyy samana, sen merkitys voi vaihdella hyvinkin paljon tilanteen ja tarkoitusperien mukaan. Esimerkiksi presidentin, perheenäidin tai taksikuskin suussa ”me” voi saada hyvinkin erilaisen merkityksen....
Julkaisuja
Vahvat Irmat, kauniit Kaarinat
Alkuvuodesta 2019 ilmestyi Anne Helttusen ja Tuula Uusi-Hallilan kirjoittama Naisia nimittäin − kirjallisuutemme naishahmoja (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura). Kirjassa tarkastellaan kotimaisessa kirjallisuudessa esiintyviä naishahmoja etunimittäin ja pohditaan hahmojen luonteenpiirteiden, käyttäytymisen ja...