Siirry sisältöön

Haulla "195" löytyi 360 tulosta.

Kielikello (360 tulosta)

Sananvalinta, Tunteet ja asenteet

Seksistinen suomi

Suomea pidetään suhteellisen sukupuolineutraalina kielenä, koska siinä ei ole kieliopillista eikä luonnollista sukua. Kielen ja sukupuolen tutkimuksessa kuitenkin tiedetään, että kielen sukupuolittuneisuuden tai seksismin astetta ei voi mitata vain suvun...

Artikkeli

Ruotsin paikannimien ääntämis- ja oikeinkirjoitusopas

Ruotsin Lantmäteriverket ja Svenska språknämnden ovat yhteistyönä laatineet uuden paikannimioppaan, jonka tarkoituksena on antaa ääntämis- ja oikeinkirjoitussuositukset joukolle Ruotsin paikannimiä. Se korvaa Jöran Sahlgrenin ja Gösta Bergmanin ääntämisoppaan vuodelta 1955....

Kysyttyä

Pirssi

Kysymys: Mistä juontaa taksia tarkoittava sana pirssi? Asiaa on ihmetelty oikein porukalla, selvyyteen ei ole päästy. Harri Haatanen Vastaus: Lainasanojen alkuperää ei aina arvaa. Aikaisemmin pirssi on tarkoittanut auto- tai...

Kielen opetus ja oppiminen

Fennistiikkaa Kölnin yliopistossa

Saksassa suomea opetetaan 15 paikassa. Esimerkiksi Kölnin yliopistossa fennistiikkaa voi opiskella myös pääaineena. Tässä vuonna 1388 perustetussa Saksan suurimmassa yliopistossa on seitsemän tiedekuntaa ja lähes 60 000 opiskelijaa. Jo 1950-luvulla...

Sanat, Sanojen taustaa

Toivotaan parasta ja pelätään pahinta

Pessimismi eli synkkä elämänkatsomus tai -asenne koetaan joskus erityisen suomalaiseksi ilmiöksi. Esimerkiksi Puolangan kunta on brändännyt pessimismin uudestaan niin tehokkaalla tavalla, että jopa Britannian yleisradioyhtiö BBC on jakanut siitä kertovan...

Suomen kielen lautakunta

Yli 300 alle 16-vuotiasta

...yleinen. Käyttöä kuvaavat seuraavat Nykysuomen sanakirjan aineksesta kielilautakuntaa varten v. 1958 poimitut esimerkit: 1. Yli-sanaan liittyvä nominatiivi on subjektina tai päätteettömänä objektina tai objektinsukuisena määritteenä: Jos torppaan kuuluu yli viisi...

Kysyttyä, Rakenteet

Poika nimeltä Päivi

Kysymys Voiko sanoa mies nimeltä Hannu, vai onko vain mies nimeltään Hannu suosituksen mukainen vaihtoehto? Myös ensin mainittua eli omistusliitteetöntä muotoa käytetään paljon, ja silmä on tottunut siihen, mutta eihän...

Yleiskieli ja puhekieli

Mistä puhumme, kun puhumme kirjakielestä?

Helsingin yliopistossa vieraili viime kesäkuussa amerikankiinalainen kielentutkija professori Lily Wong Fillmore, joka useassa esitelmässä käsitteli englannin kielen opetuksen ongelmia. Eräs esitelmistä koski englannin yleiskielen opettamista väestöryhmille, jotka ensi sijassa puhuvat...

Murteet ja slangi

Päivä lauloi voin

Kainuulainen kirjailija Heikki Meriläinen (1847–1939) tuskin arvasi, että hänen käyttämänsä ilmaus tuntuu rupeavan päivä laulamaan päätyy esimerkiksi laulaa-sana käytöstä Nykysuomen sanakirjaan (1951–1961). Ilmaus päivä (= aurinko) laulaa viittaa auringon raukaisevaan,...

Artikkeli

Itse-pronominin genetiivin käytöstä

Setälän lauseopissa on kaksi itse-pronominin genetiivin käyttöä määrittävää kohtaa, nim. § 85, muist. 5: ”Itse pronominin genetiivi tavataan ainoastaan postpositioiden seurassa. Esim. Tämän teen itseni tähden. Olette tuottaneet itsellenne turmion...