Kotus-haku
Voit hakea kaikilta Kotus-sivustoilta (oletus) tai valintasi mukaan yhdestä tai useammasta hakulähteestä. Hae sanalla tai merkkijonolla. Ruotsinkieliseltä kotisivultamme (sprakinstitutet.fi) voit hakea vaihtamalla kieltä yläpalkin kielivalikosta.
Haulla "980" löytyi 214 tulosta.
Kielikello (214 tulosta)
Selkeä kieli ja selkokieli
Mitä on selkokieli?
Selkokieltä on Suomessa kehitetty 1970-luvulta alkaen. Tällöin kiinnitettiin huomiota siihen, että monet erityisryhmät kamppailivat kielellisten vaikeuksien kanssa. Selkokielen kehityksen taustalla on ajatus yhteiskunnallisesta tasa-arvosta ja tasavertaisista oikeuksista toimia ja vaikuttaa...
Paikannimet, Substantiivit, adjektiivit ja pronominit, Taivutus ja johtaminen
Vanhassakylässä vai Vanhakylässä
Asuttua paikkaa tarkoittavia paikannimiä, esimerkiksi kylien ja kuntien nimiä, kutsutaan asutusnimiksi. Kun puhuja haluaa kertoa, missä hän on tai minne hän menee, hänen on valittava sopiva taivutusmuoto: Asun Vesannolla, lomailen...
Lainasanat, Kysyttyä, Kirjoitusasu ja ääntäminen
Lean, liinaus ja lean-johtaminen
Kysymys Lean-sanan kirjoitusasu askarruttaa. Kirjoitetaanko se isolla vai pienellä alkukirjaimella? Entä tarvitaanko vastaaviin yhdyssanoihin yhdysmerkki? Lean-nimitys viittaa johtamisen filosofiaan, ajattelutapaan, menetelmiin ja työkaluihin, jotka keskittyvät erilaisten ”turhuuksien” poistamiseen työ- ja...
Kielen vaihtelu, Kirjoitusasu ja ääntäminen, Tunteet ja asenteet
Grapehedelmä vai kreippi? – b, d ja g suomen kielessä
Soinnillisten klusiilien (b, d ja g) asemasta suomen kielessä, ennen kaikkea niiden ääntämisestä, käytiin pari vuotta sitten vilkasta keskustelua pääasiassa Kielikellossa. Lähtölaukauksen tosin ampui Olli Nuutinen artikkelikokoelmassaan Hetkisen pituus, mutta...
Julkaisuja
Suomen kielellä suomen kielestä
Suomen kielen tutkimusta esittelevä tieteellinen aikakauslehti Virittäjä viettää 125-vuotisjuhlavuottaan. Lehti perustettiin vuonna 1897, ja sitä on alusta alkaen julkaissut Kotikielen Seura. Virittäjä on Suomen vanhimpia edelleen ilmestyviä tieteellisiä lehtiä. Lehdessä...
Sanojen taustaa, Tekstit, tekstilajit ja tyyli, Tunteet ja asenteet, Vanha kirjakieli
Itsensä hukkaamisesta itsemurhaan
Itsemurhan tehneiden läheiset -nimisen yhdistyksen edustaja kysyi Kielitoimistosta itsemurha-sanan historiasta: miten on päädytty juuri tähän sanaan? Itsemurha on monen mielestä vahvasti leimaava ja luokitteleva sana; se kertoo, että kyseinen teko...
Kirjoitusasu ja ääntäminen, Kysyttyä
Magneettinen signaali
Neuvonnasta on kyselty ja sanomalehtien yleisönosastoissa keskusteltu g- ja äng-äänteiden merkitsemisestä ja ääntämisestä vierassanoissa: äännetäänkö sanat magneetti ja kognitio kirjoitusasun mukaan vai maηneetti ja koηnitio? Suomen äänneopin yksinkertaisesta säännöstä ”yksi...
Erikoisalojen sanat
Sairauksien nimet suomeksi
Tämän vuoden lääkäripäivillä pohdittiin 8. tammikuuta yhden aamupäivän verran kysymystä, tulisiko diagnoosit eli taudinmääritykset kirjoittaa hoitoasiakirjoihin latinaksi, englanniksi vai suomeksi. Nykyisin varsinainen taudin nimi kirjoitetaan lääkärintodistukseen ja sairaalasta annettavaan ns....
Vähemmistökielet
Hei suomi!
Tukholmassa juhlittiin lokakuussa, kun ruotsinsuomalainen kielilautakunta täytti 30 vuotta. Lautakunta on perustettu vuonna 1976 kehittämään ja huoltamaan Ruotsissa käytettävää suomen kieltä. Lautakunnan kansliassa työskentelevät Hannele Ennab (vasemmalla), Riina Heikkilä, Margaretha...
Murteet ja slangi
Hyvää häppää!
Vanha Helsingin slangi alkoi kehittyä 1800-luvun lopulta alkaen, kun etenkin Helsinkiä ympäröivältä maaseudulta lähtenyttä työväkeä muutti tuohon aikaan vahvasti ruotsinkieliseen kaupunkiin. Tiheään asutuissa työläiskortteleissa käyttökieleksi muotoutui slangi, suomen- ja ruotsinkielisen...