Siirry sisältöön

Haulla "195" löytyi 360 tulosta.

Kielikello (360 tulosta)

Artikkeli

Levikki lisääntyi 10 000:lla

...”Asiaa mietittiin kokonainen viikko”, ”Kuljettiin kilometri”. Kaikki määrän ilmaukset eivät kuitenkaan aivan luontevasti asetu objektin sijoihin, kuten seuraavat esimerkit osoittavat: ”Kaupungin väestömäärä kasvoi Tilastokeskuksen lopullisten tarkistettujen tulosten mukaan 195 asukasta...

Kohteliaisuus ja vuorovaikutus

Mitä tervehdys kertoo puhujasta?

...(nainen, s. 1951, Helsinki) [Tunnen itseni epävarmaksi, jos tiedän, että melkein kaikki puhuvat suomea enkä itse oikein tunne kyseisessä tilanteessa oikeita tervehdyssanoja. Silloin tulee sanottua ”hej”.] Tutkimusta varten etsin ruotsinkielisestä...

Kielenhuollon historia ja periaatteet

Kielitoimiston puhelinneuvonnan asiakkaat ja heidän ongelmansa

Haastatteluselvityksen pani alulle Pohjoismaiden kielisihteeristö, ja samanlainen selvitys tehtiin yhtä aikaa Tanskassa, Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa. Kaikissa näissä maissa on toiminut jo 1940- tai 1950-luvulta lähtien valtion joko kokonaan tai...

Sanojen taustaa

Hyrysysyn salaisuus

Pohdiskelin Kielikellon numerossa 2/2011 (s. 11–13) , miksi automobiilista ei tullut hyrysysyä. Erheellisesti väitin, että hyrysysy-sanan keksijä Abel Klami olisi ollut säveltäjä Uuno Klamin isä. Hän ei ollut isä, vaan...

Merkitys, Sanojen taustaa, Sanonnat ja fraasit, Sanat

Suomalaisen sisun jäljillä

Sisu on Suomen sana. Se vei voiton vuonna 2017 Kotimaisten kielten keskuksen järjestämässä, kaikille avoimessa kilpailussa, jossa etsittiin satavuotiasta itsenäistä Suomea parhaiten kuvaavaa sanaa. Sisu oli ehdottajien ja raadin suosikki....

Artikkeli

Ensimmäinen vai yhdes

Kielikellon toimitus on saanut Heikki Juutilaiselta seuraavan kysymyksen: Miksi useammin sanotaan kahdeskymmenesensimmäinen kuin kahdeskymmenesyhdes tai kahdeskymmenestoinen kuin kahdeskymmeneskahdes? Molempia kuitenkin näkee ja kuulee. Onko lukujen nimissä yhdestoista, kahdeskymmenes jne. esiintyvä...

Vanha kirjakieli, Sanojen taustaa

”Ilveillys kahdessa näytelmässä”: 1800-luvun teatteritermejä

Kärjistäen voi sanoa, että suomen kirjakieli on syntynyt kahdessa vaiheessa ja että sillä on kaksi isää: Mikael Agricola ja Elias Lönnrot. Kirjakielemme toisen syntyvaiheen käynnisti autonomian ajalla virinnyt kansallinen herääminen....

Kieli yhteiskunnassa, Keskustelua

Keskustelua saarivaltakunnan nimestä

Parhaat kiitokset laajasta ja selventävästä artikkelista saarivaltakunnan nimen tiimoilta. Asia on silloin tällöin noussut keskustelun kohteeksi illanistujaisissa. Joitakin vuosia sitten keskustelin skotlantilaisen ja englantilaisen tuttavani kanssa tästä nimiasiasta, ja he...

Kirjoitusasu ja ääntäminen, Erikoisalojen sanat

Musiikista kirjoittavan ongelmia

Musiikista kirjoittaville – musiikin oppi- ja tietokirjojen tekijöille, musiikkilehtien toimittajille ja myös musiikkiarvostelijoille – tulee työssään silloin tällöin vastaan kielenkäyttöongelmia, joihin ei nykyisistä kielioppaista juuri löydy apua. Olen poiminut tällaisia...

Julkaisuja

Uusia ja vanhoja viljelykasvien nimiä

Viljelykasvien nimistö (2004) tarjoaa ajantasaistettua tietoa kasvien nimistä tutkijoille, toimittajille ja viherpeukaloille. Nimistöön on otettu mukaan Suomessa viljeltävät koriste- ja hyötykasvit sekä yleisimmät tuontihedelmät. Kasvinimistön tarve onkin koko ajan kasvanut:...