Kotus-haku
Voit hakea kaikilta Kotus-sivustoilta (oletus) tai valintasi mukaan yhdestä tai useammasta hakulähteestä. Hae sanalla tai merkkijonolla. Ruotsinkieliseltä kotisivultamme (sprakinstitutet.fi) voit hakea vaihtamalla kieltä yläpalkin kielivalikosta.
Haulla "193" löytyi 238 tulosta.
Kielikello (238 tulosta)
Artikkeli
”Kohtuullisesti kasassa”. Kaksi kielen häirikköä
Häiriköitä siis. Itse sana häirikkö ei kielessämme ole kovin vanha; sen sepitti kamarineuvos Matti Viherjuuri 1970-luvulla, ja hänen ajatuksensa oli, että sitä käytettäisiin nimenomaan sellaisesta ihmisestä, joka juovuksissa käyttäytyy häiritsevästi....
Artikkeli
Eräs menestystarina
Pronomini eräs oli pitkään eräs oikeakielisyytemme kiusallisimmista knopeista. Sen käyttöala haluttiin rajata sellaisiin tapauksiin, jotka ”puhuja tai kirjoittaja tietää mutta jättää tarkentamatta”. Kielioppaiden, sanakirjojen, kielenhuollon ja äidinkielen opetuksen ohjailusta huolimatta...
Murteet ja slangi
Päivä lauloi voin
Kainuulainen kirjailija Heikki Meriläinen (1847–1939) tuskin arvasi, että hänen käyttämänsä ilmaus tuntuu rupeavan päivä laulamaan päätyy esimerkiksi laulaa-sana käytöstä Nykysuomen sanakirjaan (1951–1961). Ilmaus päivä (= aurinko) laulaa viittaa auringon raukaisevaan,...
Oikeinkirjoitus ja kielioppi, Verbit
Tulla tekemään -futuurin historiaa kirjoitetussa suomessa
...suhtaudutaan tulla tekemään -rakenteen käyttöön melkoisen pidättyväisesti ja äidinkielenopetuksessa sitä varoitellaan käyttämästä. Tulevaisuuteen viittaavasta verbirakenteesta eli tulla-futuurista on käyty monia keskusteluja 1800-luvulta lähtien. Kuva: Aarne Pietinen, 1938. Valokuvaamo Pietisen kokoelma,...
Kielenhuollon historia ja periaatteet, Kieli yhteiskunnassa
Kielivaliokunnan ensimmäisenä työnä vierassanat
Professori E. A. Tunkelon kotona Helsingissäoli 29.9.1928 merkittävä tilaisuus: silloin kokoontui ensimmäisen kerran Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) kielivaliokunta, nykyisen suomen kielen lautakunnan varhainen edeltäjä. Kielivaliokunnan perustajajäseniä olivat Martti Airila, Knut...
Erikoisalojen sanat, Sananvalinta, Murteet ja slangi
Sikahyvästä hallelujaan
Kristillisten yhteisöjen kielenkäyttöä kuulee usein luonnehdittavan kaanaankieleksi. Sillä tarkoitetaan uskonnollista, tyyliltään juhlallista puheenpartta. Äkkiseltään voisi kuvitella, että kaanaankieltä käyttää vain vanhempi sukupolvi, eivät nuoret. Helsingissä on kuitenkin nuorten aikuisten seurakuntaryhmä,...
Artikkeli
”Lämmin ja kylmä sää ovat vuorotelleet”. Attribuuttirakenne subjektina
Pääsana monikossa, predikaatti monikossa Ongelmia ei predikaatin numeruksessa tule silloin, kun itse attribuuttirakenteen pääsanakin on monikossa. Sanotaan Suomen ja Ruotsin pääministerit tapasivat toisensa aivan kuten sanottaisiin Pohjoismaiden pääministerit tapasivat toisensa....
Kielenhuollon historia ja periaatteet, Yleiskieli ja puhekieli
Kielimuodot kielenhuollon oppaissa
Kielioppaat eli kielenhuollon opaskirjat ovat yksi kielenohjailun välineistä. Oppaissa ohjeistetaan yleiskielen normien mukaiseen käyttöön, mutta samalla lukija kohtaa teoksissa suuren joukon muitakin kielenkäytön muotoja ja niiden nimityksiä, sellaisia kuin asiatyyli,...
Paikannimet, Vieraskieliset nimet
Suomi vai Finlandia?
Kamarineuvos Matti Viherjuuri kertoi 2. marraskuuta 1978 Uuden Suomen haastattelussa kampanjastaan Finlandian ja FIN-tunnuksen puolesta. Viherjuuri oli viisi vuotta aiemmin ehdottanut Suomen olympiakomitealle, että nimeä Finlandia voitaisiin käyttää Suomen sijaan...
Vähemmistökielet
Kotimainen kielemme karjala
Tämän kirjoituksen aiheena ovat karjalan kieli ja sen murteet, eivät suomen kielen ns. karjalaismurteet (eli kaakkoismurteet ja itäiset savolaismurteet; ks. kartta). Karjalan kielen ja suomen kielen karjalaismurteiden alueet. Kartta PDF-muodossaLataa...