Kotus-haku
Voit hakea kaikilta Kotus-sivustoilta (oletus) tai valintasi mukaan yhdestä tai useammasta hakulähteestä. Hae sanalla tai merkkijonolla. Ruotsinkieliseltä kotisivultamme (sprakinstitutet.fi) voit hakea vaihtamalla kieltä yläpalkin kielivalikosta.
Haulla "980" löytyi 214 tulosta.
Kielikello (214 tulosta)
Artikkeli
Sukukielten sanakirjat – menneisyyttä vai tulevaisuutta varten?
Kansallisromantiikka nosti 1800-luvun alun Euroopassa huomion keskipisteeksi kansojen menneisyyden. Sen löytämiseksi tutkittiin mm. kieltä ja kansanperinnettä. Käsitys suomalais-ugrilaisten kielten sukulaisuudesta oli muodostunut 1700-luvulla Keski-Euroopassa. Suomeen ajatuksen toi H. G. Porthan,...
Artikkeli
Posteri
Tieteellisten kokousten yhteydessä on tullut tavaksi esitellä tutkimuksia varsinaisten esitelmien lisäksi myös näyttelyhallissa tms. seinään tai seinäkkeeseen kiinnitetyn teksti- ja kuvamateriaalin avulla. Tällainen tietokokonaisuus on tullut meilläkin tutuksi englannin sanalla...
Kysyttyä, Rakenteet
Taiteilija ja tyttärensä
Kysymys: Onko oikein käyttää sellaista (mm. lehtien kuvateksteissä yleistä) rakennetta kuin ”Virtanen ja vaimonsa”, ”taiteilija ja tyttärensä”? Eikö mukana pitäisi olla sana hänen? Vastaus: Kielitoimiston toimistopäällikkö Esko Koivusalo havaitsi jo...
Lainasanat, Muiden kielten vaikutus, Tunteet ja asenteet, Uudissanat
Brändi ja brend
Kielen muutosta on verrattu lukemattomista jalanjäljistä vähitellen muodostuvaan polkuun. Metsikön läpi kulkeva oikopolku ei ole kenenkään yksittäisen henkilön tietoinen aikaansaannos, eikä se aina ole edes lyhin reitti päämäärään – aivan...
Kansalliskielet, Kielipolitiikka, Muut kielet, Vähemmistökielet
Satavuotiaan Suomen kielet
Kuva: Roni Rekomaa, lehtikuva. Maailmassa on noin 240 itsenäistä valtiota, jos lukuun sisällytetään liitännäisvaltiot (mm. Andorra, Marshallinsaaret, San Marino). Maailmassa puhutaan noin 7 000:ta kieltä, mutta näistä vain 106:lla on...
Henkilönnimet
Kotimainen nimikäytäntö
Suomessa etu- ja sukunimien valintaa säädellään laeilla. Ensimmäinen sukunimilaki tuli voimaan vuonna 1921 ja etunimilaki 1946. Nykyinen nimilakimme tuli voimaan 1.1.1986. Lakia on sen voimaantulon jälkeen jonkin verran muutettu. Muutoksista...
Paikannimet, Vieraskieliset nimet
Ruotsin maakuntien ja läänien nimet
Ruotsi jakautuu 25 maakuntaan ja 21 lääniin. Läänit ovat valtionhallinnon tarpeisiin luotuja yksikköjä, maakunnat pohjautuvat alueelliseen yhteenkuuluvuuteen. Puhuttaessa julkisesta hallinnosta käytetään läänien nimiä, mutta useimpiin jokapäiväisiin yhteyksiin sopivat paremmin maakuntien...
Tekstit, tekstilajit ja tyyli, Vanha kirjakieli, Yleiskieli ja puhekieli
Sähköiset hetket
– – työlamppu palaa, ihmishenki ikävöi, sähkön valta säkenöi, tunne suuri suitsuaa ja haave heljä halaa. (Eino Leino) Aineistopalvelu Kainossa on alkuvaiheessa tarjolla suomenkielisiä tekstejä 1500-luvulta 1900-luvun alkuun, suomalaisia sananparsia,...
Kielenhuollon historia ja periaatteet
Kielitoimiston uusi johtaja esittäytyy
Kielitoimiston uudeksi johtajaksi on valittu filosofian tohtori Salli Kankaanpää. Hän ei suinkaan hyppää tehtävään tuntemattomuudesta, vaan monelle Kielitoimiston asiakkaalle hän on tuttu nimi jo usean vuoden ajalta. Millaisin miettein hän...
Toimitukselta
Uutisaiheena kieli
Milloin viimeksi kieliasiat ovat ylittäneet uutiskynnyksen yhtä tiuhaan kuin alkuvuonna 2014? Näin kävi, kun opetus- ja kulttuuriministeriön nimittämä työryhmä tammikuun lopussa luovutti opetusministerille Hyvän virkakielen toimintaohjelman, jonka pontimena oli hallitusohjelmaan...