Siirry sisältöön

Haulla "193" löytyi 238 tulosta.

Kielikello (238 tulosta)

Sanojen taustaa, Vanha kirjakieli

Mikael Agricola ei keksinyt suomen kieltä – eikä näitä sanoja

Suomen kirjakielen historian alkuvaiheet henkilöityvät Mikael Agricolaan (n. 1510–1557). Häntä pidetään yleisesti kirjasuomen isähahmona, jonka ansiosta suomen kieli sai kirjallisen muotonsa. Vanhan kirjasuomen kauden katsotaan alkaneen Agricolan Abckiriasta (1543), mutta...

Yleiskieli ja puhekieli

Kaupunkilaiskieltä ja kyökkisuomea Aleksis Kiven komedioissa

...Kriittinen editio, s. 127–139. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Paunonen, Heikki 1995: Suomen kieli Helsingissä. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos. Saarimaa, E. A. 1934: Ruotsin kielen vaikutus Aleksis Kiven kielenkäyttöön. Virittäjä, s....

Kirjoitusasu ja ääntäminen, Erikoisalojen sanat

Musiikista kirjoittavan ongelmia

Musiikista kirjoittaville – musiikin oppi- ja tietokirjojen tekijöille, musiikkilehtien toimittajille ja myös musiikkiarvostelijoille – tulee työssään silloin tällöin vastaan kielenkäyttöongelmia, joihin ei nykyisistä kielioppaista juuri löydy apua. Olen poiminut tällaisia...

Kielenhuollon historia ja periaatteet, Sanakirjat ja sanastot

Viisikymmentä vuotta Nykysuomen sanakirjan alullepanosta

Nykysuomen sanakirja on ehtinyt kulua suomalaisten käsissä jo yli kaksikymmentä vuotta. Kirjan alullepanosta tuli kuitenkin viime syksynä kuluneeksi jo puoli vuosisataa. Vuonna 1927 rovasti Antti Kukkonen nimittäin teki yhdessä seitsemän...

Oikeinkirjoitus ja kielioppi, Substantiivit, adjektiivit ja pronominit

Joka ja mikä: relatiivipronominin käytöstä

Relatiivipronomineja ovat joka ja mikä (ja puhekielessä ihmiseen viitattaessa kuka). Niiden sukulaisia ovat adjektiivit jollainen, millainen sekä mm. sanat jolloin, joten. Relatiivipronomini aloittaa sivulauseen (relatiivilauseen), ja se viittaa edeltävässä lauseessa...

Kielenhuollon historia ja periaatteet

Peruskysymyksiä normeista ja niiden muuttamisesta

Tässä kirjoituksessa vastataan viiteen yleiskieltä ja sen normeja koskevaan peruskysymykseen. 1. Mitä suomi ja yleiskieli tarkoittavat? Sana suomi on abstrakti kattokäsite kielimuodoille, joita ovat paitsi yleiskieli (eli kirjakieli) myös kaikki...

Erikoisalojen sanat, Lainasanat

Lähdetkö kahville?

...kaikkea kahvin hinta. 1930–40-luvun sota- ja pulavuosina kansalaiset joutuivat tyytymään erilaisiin korvikekahveihin. Kahvilajit Kahvi (Coffea) on ikivihreä trooppinen lehtikasvi. Kahvipensas tai -puu kasvaa ja menestyy parhaiten päiväntasaajan molemmin puolin. Sitä...

Kysyttyä

Matkustaja-rahtilaiva ja puolipasaseeri

Kielikellossa 1/2004 (ks. Lue myös) kysyttiin termiä sekä matkustajia että rahtia ottavalle laivalle. Vastauksessa todettiin, ettei suomen kielessä ole termiä vanhastaan ja tarjottiin vastineeksi sanaa matkustaja-rahtilaiva. Kyllä on: Puolipasaseeri =...

Kirjoitusasu ja ääntäminen, Tunteet ja asenteet

”Helsinkiläisen ässän” mysteeri

”Yrittäisit vähän peittää tuota helsinkiläistä ässääsi. Se voi ärsyttää meidän asiakkaita.” Näin muistelee Saska Saarikoski kolumnissaan Stadilainen piilottaa ässänsä (HS 28.2.2013) forssalaisen matkanjohtajan opastaneen häntä – nuorta, matkaoppaana toiminutta Saarikoskea...

Nimistönsuunnittelu ja -huolto, Rakennetun ympäristön nimet

Jätkäsaarenlaituri ja Kuninkaanhaanaukio

Kadunnimien ja muiden kaavanimien oikeinkirjoituksen yleisohje on, että nimenosat kirjoitetaan yhteen, ellei ole mitään erityistä syytä kirjoittaa niitä erilleen. Kaavanimien oikeinkirjoitus noudattaa yleisiä paikannimien kirjoitussääntöjä. Yhteen kirjoitetaan esimerkiksi Liisankatu, Neljäskuja,...