Kotus-haku
Voit hakea kaikilta Kotus-sivustoilta (oletus) tai valintasi mukaan yhdestä tai useammasta hakulähteestä. Hae sanalla tai merkkijonolla. Ruotsinkieliseltä kotisivultamme (sprakinstitutet.fi) voit hakea vaihtamalla kieltä yläpalkin kielivalikosta.
Haulla "160" löytyi 110 tulosta.
Kielikello (110 tulosta)
Vanha kirjakieli, Numeraalit, adverbit ja partikkelit
Liitepartikkelit kin ja kaan, kään 1600-luvun teksteissä
Useat tyylioppaiden laatijat ovat havainneet, että suomen liitepartikkelit kin ja kaan, kään synnyttävät helposti haitallista toistoa, tautofoniaa. Ilmiötä on leikillisesti nimitetty sekä kakofoniaksi että kinkimiseksi tai kinkitykseksi. Ritva Rainio toteaa...
Artikkeli
Kolmannen infinitiivin illatiivin nykyisestä poikkeavaa käyttöä 1600- ja 1700-luvun suomessa
...Käyttäjäkohtaiset erot ovat suuret, kun ei ole normitetun kielenkäytön traditiota. Nykyiset kielioppaamme torjuvat 3. infinitiivin illatiivin käytön toisaalta substantiivien, toisaalta alkaa-verbin määritteenä. 1600- ja 1700-luvun suomessa kyseinen infinitiivimuoto esiintyy yleisesti...
Muut kielet, Kielenhuollon historia ja periaatteet, Kielipolitiikka
Ranskan kielen huolto ennen ja nyt
Käytäntö ja hyvä käytäntö Tuskin mitään eurooppalaista sivistyskieltä on siinä määrin säännelty ja huollettu kuin ranskaa. Kielenhuollon ja -ohjailun tukena täytyy olla jonkinlainen normi, mutta enemmän kuin sana normi esiintyy...
Vanha kirjakieli
Lemmen varjopuolella
Tässä kirjoituksessa tarkastelen sitä, miten Ruotsin vallan aikaisissa lakisuomennoksissa puhutaan sukupuoliyhteydestä. Aineistona on kaikkiaan kuusi eri-ikäistä lainsuomennosta 1500–1700-luvuilta. Kristoffer-kuninkaan vuonna 1442 vahvistamasta maanlaista käytettävissäni ovat herra Martin suomennos (viitteenä Martti),...
Vanha kirjakieli, Verbit
Rengin pitää karkaamahan
Verbirakenteita, joiden avulla ilmaisemme välttämättömyyttä tai pakkoa, kutsutaan nesessiivirakenteiksi. Nykysuomessa tavallinen nesessiivirakenne on pitää tehdä, jossa pitää-verbin yksikön 3. persoonan muotoon liittyy niin sanottu A-infinitiivi eli 1. infinitiivi (VISK §...
Henkilönnimet, Nimet
Martti ja moni muu etunimi
...Saksassa oli yhä käytössä myös vanhoja omakielisiä nimiä, kuten Gertrud tai Wolfgang, jotka olivat säilyneet pyhimysten niminä. 1600-luvulla kirkkokuntien väliset erot tulivat selvemmiksi. Protestantit korostivat lukutaidon ja äidinkielen merkitystä, ja...
Vanha kirjakieli
Abckiriasta almanakkaan: kirjoitetun suomen alkuvuosisadat
...seudun puhekieleen. 1600- ja 1700-luvulla siihen lisäsivät oman murteensa piirteitä pääasiassa hämäläiset ja satakuntalaiset, 1700-luvulla myös pohjalaiset kirjoittajat. Olavi Elimaeuksen itämurteista vaikutteita saaneet teokset sijoittuvat 1600-luvulle. Elimaeus pyrki kirjoittamaan kieltä,...
Julkaisuja
Näkökulmia kielten välisiin suhteisiin Turun historiassa
...Maria ‑rukouksesta kodin piirissä opitulla riimukirjoituksella? 1600-luvulla Turku kilpaili Göteborgin kanssa Ruotsin valtakunnan toiseksi suurimman kaupungin asemasta ja perustettiin Turun akatemia. Tuolloin Turkuun myös asettui runsaasti saksalaisia ja skotlantilaisia kauppiaita....
Erikoisalojen sanat, Kirjoitusasu ja ääntäminen
Pyhät nimet
Hengellisissä teksteissä ison alkukirjaimen valintaan liittyy kielenkäytön yleisten periaatteiden lisäksi myös lisäperuste ”kunnioitussyyt”. Usein ne menevät yleisperiaatteiden edelle. Hengellisessä kirjakielessä onkin perinteisesti käytetty isoa alkukirjainta runsaammin kuin muissa tekstilajeissa. Kielenhuollon...
Artikkeli
Liettualaisten sukunimistä
...Petras, Paulius). 1600- ja 1700-luvuilla innokkaana puolalaistamispolitiikan ajajana toimi katolinen kirkko, jonka puolalaiset papit jopa puolansivat monen liettualaisen sukunimen. Sillä tavalla ovat syntyneet esimerkiksi sukunimet Žukas, Kazlas (vrt. vabalas ’kovakuoriainen’,...