Kotus-haku
Voit hakea kaikilta Kotus-sivustoilta (oletus) tai valintasi mukaan yhdestä tai useammasta hakulähteestä. Hae sanalla tai merkkijonolla. Ruotsinkieliseltä kotisivultamme (sprakinstitutet.fi) voit hakea vaihtamalla kieltä yläpalkin kielivalikosta.
Haulla "980" löytyi 214 tulosta.
Kielikello (214 tulosta)
Merkitys, Numeraalit, adverbit ja partikkelit
Mennessä
Ilmausta on viimeksi perusteellisehkosti käsitellyt Raija Lehtinen Kielikellossa 3/1985: Ajanjaksot ja määräpäivät. Hän päätyy kirjoituksessaan Suomen Akatemian kielilautakunnan päätökseen vuodelta 1957 ja Nykysuomen sanakirjaan tukeutuen tulkintaan, että johonkin mennessä tarkoittaa...
Artikkeli
Piika ja menetetty maine
Valtiovarainministeriö asetti viime vuoden kesäkuussa (19.6.1996) työryhmän etsimään keinoja, joilla kotitalouksia voitaisiin kannustaa työllistämään. Kyse oli lähinnä siitä, millä tavoin yhteiskunta voisi tulla vastaan, jotta kotitaloudet innostuisivat palkkaamaan ulkopuolista työvoimaa...
Artikkeli
Mikä kirjakielen normien opettamisessa on vaikeaa?
Marja Parviainen: Toimin neljättätoista lukuvuotta kaksisarjaisen maalaislukion ainoana äidinkielen opettajana. Saan vuosittain puolisensataa uutta oppilasta kolmen kunnan – Savitaipaleen, Lemin ja Suomenniemen – yhteisestä yläkoulusta. Määrä on 30–40 % ikäluokasta....
Kieli käytössä, Tekstit, tekstilajit ja tyyli, Tunteet ja asenteet
Kalle Päätalon kieli lukijan mielen ohjaajana
Kieli on olennainen osa ihmisen identiteettiä, ominaislaatua, sillä se rakentuu tarinoista, joita hän kertoo ja joihin hän yhä uudelleen palaa. Kieli on ollut olemassa jo ennen meitä: synnymme valmiisiin kulttuurisiin...
Kielenhuollon historia ja periaatteet, Paikannimet, Vähemmistökielet
Saamenkieliset paikannimet Suomessa
Saamen kielten asema Pohjoismaissa on vahvistunut pikkuhiljaa 1960- ja 1970-luvulta lähtien. Saamenkielisiä paikannimiä alkoi näkyä teiden varsilla Utsjoella 1980-luvun alussa, kun tie Karigasniemeltä Utsjoelle valmistui. Sen jälkeen, kun saamen kielilaki...
Henkilönnimet
Etunimet Suomen nimikäytännössä ja lain kourissa
Viime marraskuun alussa tuli voimaan nimilaki, joka koskee sekä etu- että sukunimiä. Sukunimilaki oli uudistettu perusteellisesti vuonna 1985, mutta heti sen voimaan tultua (1.1.1986) huomattiin joidenkin kohtien vaativan vielä tarkistuksia....
Merkit, numerot ja lyhenteet
Miten päivämäärä merkitään?
Päivämäärän merkintätavat ovat vaihdelleet eri aikoina ja eri yhteyksissä, ja varmasti monilla kielenkäyttäjillä on omat mieltymyksensä suuntaan tai toiseen. Aivan kaikkea vaihtelua ei ole pyritty karsimaan myöskään yleiskielestä. Uutta on...
Artikkeli
Norjan kielilautakunnan kampanja anglonorjaa vastaan
Norjan kielilautakunnalla – Norsk språkrådilla – on muutaman viime vuoden ajan ollut käynnissä norjan kielen historiassa ainutlaatuinen kampanja, joka on ollut sekä dramaattinen että monitahoinen. Projektin nimi on Aksjonen for...
Nimet, Nimistönsuunnittelu ja -huolto
Nimistönhuolto
Kielitoimiston työsarkaan kuuluvat myös nimet. Nimien käytöstä, muodostamisesta ja oikeinkirjoituksesta tarvitaan ohjeita ja suosituksia, ja niiden laatiminen sekä niistä tiedon välittäminen on nimistönhuollon tehtävä. Nimistönhuollon kohteena ovat ensisijaisesti julkisessa viestinnässä...
Kielenhuollon historia ja periaatteet, Oikeinkirjoitus ja kielioppi
Internetiin vai Internettiin? – kielineuvontaa sähköisesti
Kielitoimisto on antanut puhelimitse vastauksia kielenkäytön ongelmiin kesäkuun 1945 alusta lähtien. Lokakuun 1996 lopulla aloitettiin kielineuvonta myös sähköpostin välityksellä, ja kielenkäyttöongelmien parissa kamppailevat ovatkin löytäneet tämän palvelun kiitettävän hyvin. Tammi-toukokuussa...