Siirry sisältöön

Haulla "kissa" löytyi 655 tulosta.

Kielikello (655 tulosta)

Oikeinkirjoitus ja kielioppi, Taivutus ja johtaminen, Verbit

Teetänkö kyselyn vai teenkö sen itse?

Teettojohdoksia eli niin sanottuja teettoverbejä voidaan muodostaa johtimilla -tta, -ttä, -utta, -yttä, -tutta, -tyttä. Johdokset muodostetaan verbeistä, jotka voivat saada objektin ja jotka tyypillisesti ilmaisevat muutoksen aiheuttamista. Tällaisia teettojohdoksia ovat...

Merkitys, Muiden kielten vaikutus

Ei ikinä!

Monien, varsinkin nuorten lehti- ja verkkokirjoittajien teksteissä on viime aikoina alkanut näkyä uudenlaista ikinä-sanan käyttöä. Emilia on nuori esikoiskirjailija – ehkä jopa Suomen nuorin ikinä (Helsingin Sanomat). Tämän kolumnin kirjoittaminen...

Kysyttyä

Lähdetäänkö Thaimaahan, matkustetaanko Tšekkiin?

Thaimaa-nimestä näkee ja kuulee joskus illatiivia ”Thaimaaseen”. Tällöin sitä on taivutettu samoin kuin vaikkapa nimeä Porvoo ja substantiivia taivas, joiden yksikön illatiivin pääte on -seen: Porvooseen, taivaaseen. Nimi Thaimaa on...

Murteet ja slangi

Riimislangia suomeksi

– Voi jokusen jaska! Mä oon hävittäny mun sami kapaset! – Ihan anssi kelasti vaan hei. Ne on varmaan sun satu hassissa. Esimerkiksi tähän tapaan saattaisi taipua suomalainen riimislangi. Varsinaisesti...

Kieli ja työelämä

Löydettävyyden lähteillä: kuinka kirjoittaa Googlelle suomeksi?

Valtaosa meistä on käyttänyt Google-hakukonetta tiedonhakuun. Meillä on jokin käsitys siitä, mitä ja miten hakukenttään kannattaa kirjoittaa, jotta löytää etsimänsä. Monet meistä myös kirjoittavat verkkotekstejä itse. Saatamme toivoa, että tekstimme...

Nimet, Sanat, Erikoisalojen sanat, Kasvi- ja eläinlajien nimitykset

Hiirenhännästä sammaltähteen

Esivanhemmillamme on ollut monille kasveille useita eri nimiä. Nimiä ei keksitty tyhjästä. Tyypillisiä nimeämisen perusteita ovat olleet mm. kasvin näkyvät ominaispiirteet, kuten ulkonäkö tai kasvupaikka. Esimerkiksi metsätähti, jonka kukinto on...

Tekstit, tekstilajit ja tyyli, Yleiskieli ja puhekieli, Kohteliaisuus ja vuorovaikutus

Tekstiviestikeskustelu – kaaosta vai järjestystä?

Uudet vuorovaikutuskanavat, kuten tekstiviesti, sähköposti ja chat, haastavat perinteisen jaottelun puhutun ja kirjoitetun kielen välillä. Vaikka ne ovatkin kirjoitettua kieltä, ne ovat silti luonnehdittavissa pikemminkin keskusteluksi kuin ”tekstiksi”. Tekstiviestejä voidaan...

Rakenteet

Jokapäiväiset subjektimme ja predikaattimme

Kieliopin osuus suomen kielen oppikirjoissa ja opetuksessa on vuosikymmenten mittaan selvästi pienentynyt. Yhtenä syynä siihen on lisääntynyt tietoisuus siitä, että teoreettinen lähestymistapa yleensäkin auttaa vain osaa oppilaista. Teoreettisesta tiedosta katsotaan...

Kielen opetus ja oppiminen

Kirjoittajien koulutus kannattaa

Kielitaidosta puhuttaessa viitataan yleensä vieraiden kielten taitoon, mutta myös oma äidinkieli on osa kielitaitoa, jota täytyy pitää yllä. Tuhannet aikuiset suomalaiset päivittävätkin vuosittain suomen kielen taitojaan osallistumalla erilaisille kielenkäytön kursseille....

Kysyttyä

Kippis, skool ja Pohjanmaan kautta!

Miten maljannostosanamme ovat syntyneet? Kippis-tervehdyksen alkuperä ei ole täysin selvä. Sen on arveltu olevan eräänlainen slangijohdos saksan kippen-verbistä, jonka yksi merkitys on ’juopotella tai kallistaa lasia’. Kippis on voinut alun...