Kotus-haku
Voit hakea kaikilta Kotus-sivustoilta (oletus) tai valintasi mukaan yhdestä tai useammasta hakulähteestä. Hae sanalla tai merkkijonolla. Ruotsinkieliseltä kotisivultamme (sprakinstitutet.fi) voit hakea vaihtamalla kieltä yläpalkin kielivalikosta.
Haulla "160" löytyi 110 tulosta.
Kielikello (110 tulosta)
Artikkeli
Sivistyksen suomenkielinen nimitys
Herännyt henki ei ota kuollaksensa ravinnon puutteessa, se luo itsellensä ravintoa. Sivistys luo itsellensä kielen, mutta ei mikään kieli luo miehelle sivistystä. MEURMAN Kirjallinen Kuukauslehti 1880, 173 Erään kirja-arvostelun yhteydessä...
Kirjoitusasu ja ääntäminen, Kieli ja työelämä
Pikakirjoitus – puhettakin nopeampaa
Pikakirjoituksen juuret ulottuvat yli kahdentuhannen vuoden taakse. Tunnetuimpia pikakirjoitusjärjestelmiä ajalta ennen ajanlaskuamme alkua olivat ns. Tiron merkit. Marcus Tullius Tiron kerrotaan olleen kuuluisan roomalaisen poliitikon, filosofin ja puhujan Ciceron (106...
Julkaisuja, Muut kielet, Sanakirjat ja sanastot
Silkkie ta šulkkuo. Karjalan kielen sanakirja valmistuu
Karjalan kielen sanakirja on kuvaus suomen lähimmästä sukukielestä karjalasta, jota on puhuttu Suomen puolella lähinnä Raja-Karjalassa, Venäjän puolella taas Vienassa ja Aunuksessa sekä Tverissä ja muissa Sisä-Venäjän karjalaissaarekkeissa. Teos pohjautuu...
Artikkeli
Normi ja kodifikaatio tšekin kielessä. Historiallinen kehitys ja nykytilanne
...jatkunut punaisena lankana kaikkien kielenhuoltoa käsittelevien teosten läpi nykypäiviin saakka. 1600-luvun merkittävimpiä vaikuttajia oli maailmankuulu pedagogi Jan Ámos Komenský, joka on mm. luonut kielikasvatuksen perustan. Hänen ajatuksiaan tosin sovellettiin käytäntöön...
Muiden kielten vaikutus, Vanha kirjakieli, Kääntäminen ja tulkkaus
Varhaisten raamatunkäännösten tuomisia
Ensimmäisenä osan Raamattua käänsi suomeksi Mikael Agricola, joka oli valmistautunut Uuden testamentin suomentamiseen opiskelemalla uskonpuhdistuksen keskuksessa Wittenbergissä. Reformaation aatemaailmaan kuului, että Uusi testamentti piti kääntää suoraan alkukielestä, kreikasta. Agricolalla tiedetäänkin...
Kielen opetus ja oppiminen, Monikielisyys
Suomen kielivaranto muutoksessa
...muuttunut? Kielivarannon muutoksiin vaikuttavat olennaisesti esimerkiksi erilaiset muuttoliikkeet. Maahanmuuton myötä Suomessa äidinkielenä puhuttavien kielten määrä on lisääntynyt hyvin nopeasti. Tällä hetkellä eri äidinkieliä on maassamme 160, kun niitä oli vuonna...
Artikkeli
Kirjakieli ei ”ala rappeutumaan”
...opettamaan”. Tämä johtuu ehkä siitä, että Agricola perusti kielensä nimenomaan Turun seudun murteisiin, joissa ruveta luultavasti on ollut alkaa-verbiä yleisempi infinitiivin yhteydessä. 1600-luvulle tultaessa kirjasuomi alkoi vapautua lounaismurteiden kahleista. Siihen...
Merkitys, Sanojen taustaa
Urospottuja ja koiraskukkia
Kielessä on paljon samaa tarkoittavia sanapareja, joiden jäsenet eivät kuitenkaan ole täydellisiä synonyymeja siten, että ne voisivat korvata toisensa kaikissa käyttöyhteyksissä. Yhden tällaisen kaksikon muodostavat sanat koiras ja uros. Sanojen...
Toimitukselta
Tunteet pinnassa
...kuva ihmisten välisestä eroottissävyisestä kanssakäymisestä taas syntyy vanhoista lakikirjoista. Niissä ei romantiikalle ole sijaa, vaan lakikirja tarkastelee vain rangaistavaa rakkautta eli vääränlaisia seksisuhteita. 1600- ja 1700-luvun termistö – kuten ilmaukset...
Kysyttyä, Rakenteet
Aletaanko tehdä vai tekemään?
...Mikael Agricola ei nimittäin sen enempää ala tehdä kuin tekemäänkään, vaan hän rupeaa tekemään. Rupeaminen oli Agricolan ajan Turun seudun murteessa tavallisempaa kuin alkaminen. 1600- ja 1700-luvun kirjasuomessa jo alettiin...