Siirry sisältöön

Haulla "980" löytyi 214 tulosta.

Kielikello (214 tulosta)

Murteet ja slangi

Nykysuomen murtuvat murrerajat

Murteiden perintö nykypuhekielessä Epävirallisen nykypuhesuomen tuntomerkkeinä on jo ennen sosiolingvistisiä tutkimuksia lueteltu parisenkymmentä äänne-, muoto- ja lauseopillista piirrettä, joiden edustus poikkeaa yleiskielen normeista. Usein nämä variantit mainitaan tyypillisinä helsinkiläisyyksinä, ja...

Henkilönnimet

Jasper, Jesper ja Minea

Suomalaista nimipäiväkalenteria on vuodesta 1995 lähtien tarkistettu viiden vuoden välein, aiemmin vain noin kymmenen tai jopa parinkymmenen vuoden välein. Syynä uudistusten tihentämiseen on ollut etunimien suosion vaihtelun nopeutuminen. Myös erilaisten...

Muiden kielten vaikutus, Sanojen taustaa, Sanonnat ja fraasit

Suomen kieli, englannin mieli

Viime vuoden Irakin sodan aikana monet toimittajat ja muut kirjoittajat päivittelivät sotauutisissa mainittua ”ystävällistä tulta”, joka oli koitunut joittenkin amerikkalais- ja brittisotilaiden surmaksi. Ilmaus oli käännetty tiedotteiden ja uutisten sanoista...

Artikkeli

Asiatekstin referointi – kielenkäytön perustaito

Monet pitävät asiatekstin referointia kovin arkisena ja epäluovana kirjoitustehtävänä eivätkä katso sen vaativan erityistä kielellistä kykyä. Arkinen se tosiaan on, sillä tuskin on olemassa kirjoittamisen lajia, jota enemmän tarvittaisiin jokapäiväisessä...

Kielenhuollon historia ja periaatteet, Oikeinkirjoitus ja kielioppi, Tunteet ja asenteet, Verbit

Kielen ammattilaiset oikeinkirjoitusnormin muutosta vastaan

Muutos on kielelle luontaista. Siitä huolimatta standardikielen eli yleiskielen muuttuminen mielletään helposti rappioksi tai turmeltumiseksi. Oikeinkirjoitusuudistukset ja pienetkin väljennykset yleiskielen normeissa synnyttävät usein vilkkaan keskustelun. Kirjoitettu yleiskieli muuttuu hitaasti, ja...

Artikkeli

Konseptit sekaisin

Konsepti on tuttu vierassana, jokapäiväistä käyttökieltämme. Se on niin tuttu, että se esiintyy yleisissä kuvailmauksissakin: hukata konseptinsa, sekoittaa jonkun konseptit. Sanakirjat antavat sille merkitykset ’luonnos, käsikirjoitus’. Konsepti on siis jotain,...

Artikkeli

Komiteanmietintöjen välittämät mielikuvat – kurkistus virkakielen kääntöpuolelle

Tämä artikkeli perustuu pro gradu -työhöni, jossa tarkastelin Helsingin yliopiston komiteanmietintöjen kieltä. Helsingin yliopiston toimikuntien mietinnöt palvelevat yliopiston sisäistä suunnittelua. Komiteanmietintöjen tarkoituksena on tiedottaa yliopistoväelle, mitä hallinnossa, opetuksessa ja tutkimuksessa...

Artikkeli

Ylhäältä ohjatusta huollosta oman kuvan rakentamiseen

Rationalisointia ja demokratisointia virkakielipäätöksen taustana Viisitoista vuotta sitten hallitus antoi virkakielipäätöksen, joka velvoitti viranomaiset käyttämään hyvää kieltä, jotta kansalaiset voisivat käyttää oikeuksiaan ja täyttää lainsäädännön asettamat velvoitteet. Vaikka päätöksen hallinnolliset...

Sivu

Kielikellon arkisto

Mikä Kielikellon arkisto on ja mitä se sisältää Kielikellon arkisto on kooste Kielikellossa vuodesta 1968 alkaen julkaistuista kirjoituksista. Tästä aineistosta voi etsiä hakutoiminnolla tietoa ja kirjoituksia eri tavoin (mm. hakusanalla...

Taivutus ja johtaminen, Kielen opetus ja oppiminen

Harvinaisten taivutusmuotojen pulmia

Suomen kielen sanojen taivutusjärjestelmän ydin on kielenpuhujien yhteinen normisto: kaikille on tuttua, millaisia ovat yleisesti käytettävät taivutusmuodot ja miten sanat tavallisesti taipuvat. Sen sijaan harvinaisempien sanojen ja lainasanojen joukossa on...