Kotus-haku
Voit hakea kaikilta Kotus-sivustoilta (oletus) tai valintasi mukaan yhdestä tai useammasta hakulähteestä. Hae sanalla tai merkkijonolla. Ruotsinkieliseltä kotisivultamme (sprakinstitutet.fi) voit hakea vaihtamalla kieltä yläpalkin kielivalikosta.
Haulla "160" löytyi 110 tulosta.
Kielikello (110 tulosta)
Murteet ja slangi, Yleiskieli ja puhekieli, Tunteet ja asenteet
Kirjoitettua murretta
...ei kirjoittanut kotiseutunsa puhekieltä sellaisenaan. Aluksi kirjasuomeen vaikuttivat eniten lounaismurteet, 1600–1700-luvulla myös hämäläis- ja pohjalaismurteet. 1800-luvun alussa kehkeytynyt murrekiista, ns. murteiden taistelu, johti siihen, että kirjasuomea uudistettiin itämurteisten ainesten avulla....
Taivutus ja johtaminen, Henkilönnimet, Paikannimet
Vieraiden nimien taivuttaminen
Osa vieraista nimistä on sovinnaisnimiä, mukaelmalainoja, joiden ääntöasu, kirjoitusasu ja taivutuskin ovat mukautuneet suomen kieleen (Berliini, Lontoo, Islanti, Aleksanteri I). Sovinnaisnimien määrä on rajallinen: uusia nimiä ei enää sopeuteta suomen...
Vanha kirjakieli
Mettisestä mysteeriin
...(Dauidin Psaltari, 1551). 1600- ja 1700-lukujen raamatunkäännöksissä on verbi myristä: minä myrisen minun sydämeni kiwusta Vanhassa kirjakielessä myriseminen on valitusta, parkumista, murinaa, ärinää: myrisemme caicki nijncuin Carhut, ja waikeroidzemme nijncuin...
Verbit, Oikeinkirjoitus ja kielioppi
Tulla tekemään -futuurin historiaa kirjoitetussa suomessa
Eräs kirjoittaja on todennut Suomi24-keskustelupalstalla pari vuotta sitten näin: Suomen kielessä ei ole aikamuotoa futuuri. Jos tarkoitetaan tulevaisuudessa tapahtuvaa tekemistä, niin se ilmaistaan preesens-aikamuodossa. Siis ”Haloselle pystytetään.... ” jne Ei...
Muiden kielten vaikutus, Sananvalinta
Henkilö vai henki, henkilöllisyys vai henkilöys?
...on nyt Turkin aluetta.” Ei hän voinut arvata, että 160 vuotta myöhemmin sama kirjakielessä hyödylliseksi osoittautunut sana olisi leviämässä alan tiluksille sellaisissakin tapauksissa kuin ”Kirjallisuudentutkimuksen alueelta ilmestyi kolme väitöskirjaa” (Elias...
Uudissanat, Kielenhuollon historia ja periaatteet
Sanoin saavutettu: korvikkeista kasinotalouteen
Kielikellossa on aiemmin kurkistettu kolmen ensimmäisen vuosikymmenen aineistoihin. Tällä kertaa saadaan maistiaispalat 1940-luvulta 80-luvulle. Mitkä ovat aikaa kuvaavia uusia sanoja? Mitä merkittäviä teoksia julkaistiin? Ketkä tunnetaan ajan merkkihenkilöinä kielen kannalta?...
Artikkeli
”Syönneen hyvä, säästänneen parein”
Antti Lappalainen Helsingistä on lähettänyt Kielikellon toimitukselle lehtileikkeen, jossa kahdesti esiintyy muoto käynnyt, siis kahdella n:llä kirjoitettuna. Hän kommentoi virhettä näin: ”Nämä myynnyt, saannut, tuonnut, viennyt etc. -ilmiöt ovat viime...
Julkaisuja
Kappalejaon tehtävä ja sen opettaminen
Ruotsalainen Siv Strömquist tutkii väitöskirjassaan Styckevis och heft muuatta keskeistä kirjoittamisen ongelmaa, joka tärkeyteensä nähden on saanut osakseen yllättävän vähän huomiota kirjoittamisen oppaissa ja myös kouluopetuksessa: tekstin kappalejakoa. Strömquist on...
Henkilönnimet
Isla, Taika, Luka ja Sisu saavat oman nimipäivän
Nimipäiväperinne on tärkeä osa suomalaista kulttuuria. Siksi nimipäiväkalenterin uudistaminen kiinnostaa aina kovasti niin tiedotusvälineitä kuin tavallisia kansalaisiakin. Helsingin yliopisto tarkistaa maamme viralliset nimipäivälistat nykyään viiden vuoden välein, kun aiemmin uudistuksia...
Murteet ja slangi
Renki isäntää käsittämässä
Käsittää-verbi on johdos sanasta käsi, ja kädellä onkin tekemistä verbin alkuperäisen merkityksen kanssa: verbi on tarkoittanut käsissä pitämistä ja käsiin saamista. Nykyisessä yleiskielessä se kuitenkin ensisijaisesti tarkoittaa ymmärtämistä. Käsittämisen lisäksi...