Siirry sisältöön

Haulla "195" löytyi 360 tulosta.

Kielikello (360 tulosta)

Artikkeli

Nalli kalliolla

Nimimerkki Kadunmies (Juha Tanttu) pohti pakinassaan (Helsingin Sanomat 22.10.96) sanonnan jäi kuin nalli kalliolle alkuperää. Sanonnan sisältämä ajatus on useimmille selvä: ’jäi, jätettiin yksin, hylättiin’. Epäselvää sen sijaan on, minkälainen...

Kysyttyä, Sanojen taustaa

Viidakkoöljyllä hyttysiä vastaan

Kysymys Vuosikymmeniä sitten käytettiin viidakkoöljyä hyttyskarkotteena varsinkin kenttäoloissa. Olen törmännyt nimitykseen jo nuorena seikkailukirjoja lukiessani. Oletin viidakkoöljyn olevan lähtöisin englannista, mutta ilmausta jungle oil ei näykään käytettävän. Milloin ja mistä...

Tunteet ja asenteet, Vanha kirjakieli

Suomalaisten muinaisusko vanhassa kirjasuomessa

...almanakan juhlakirja. 1957. Helsingin yliopisto, Helsinki. Häkkinen, Kaisa 1994: Agricolasta nykykieleen. WSOY, Porvoo. Häkkinen, Kaisa 2012 (toim.): Mikael Agricolan runokirja. Wanhan suomen arkisto 6. Turun yliopisto, Turku. Vanhan kirjasuomen korpus....

Merkitys, Sanat, Sanojen taustaa

Riemuylioppilaita ja riemujuhlia

Kielitoimiston sanakirjan mukaan riemu tarkoittaa ’voimakasta ilon tunnetta’ sekä ’ilonpitoa, ilottelua, ilakointia, riehakasta menoa’. Sanasta on johdettu useita adjektiiveja: riemuisa, riemullinen ja riemukas. Mutta mitä tarkoitetaan yhdyssanoilla riemuylioppilas, riemumaisteri ja...

Murteet ja slangi

Tuuli se taivutti koivun larvan: ”latva” suomen murteissa

Kun kansanlaulussa tuuli taivuttaa koivun larvan, kyse on koivun latvasta. Etelä-Pohjanmaan murretta puhuva ei näe tässä  mitään ihmeteltävää, koska alueella latva-sanan asuna on juuri larva. Sikäläisessä murteessa latva-sana muuten merkitsee...

Suomen kielen lautakunta

Harakkoihin – harakoihin?

...Lisensiaatti Terho Itkosen ehdotuksesta tästä luovuttiin v. 1958. Hän oli tutkimuksen perusteella tullut siihen tulokseen, että partitiivi ja genetiivi eivät tämän tyypin sanoissa ole erikoisasemassa, vaan että taivutus oli jakautunut...

Nimistönsuunnittelu ja -huolto

Nimineuvontaa 2000-luvulla. Riiasta Malmöhön

Nimistönhuoltotyötä on tehty virallisesti vuodesta 1957. Nimistönhuoltoon liittyvää työtä esiteltiin Kielikellossa ensimmäisen kerran vuonna 1976 (Eeva Maria Närhi: Maamme julkinen nimistönhuoltotyö). Jo tuolloin nimistönhuollon arkipäivään kuuluivat lausuntojen antaminen ja tiedon...

Murteet ja slangi, Paikannimet

Pääkaupunkiseudun slanginimistöä. Ytimestä Kehärille

Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, Stadin Slangi ry. ja Helsingin Sanomat järjestivät vuonna 2003 pääkaupunkiseudun kouluissa suuren slangiasuisten paikannimien keruukilpailun. Kilpailuun osallistui satoja peruskoulun yläasteiden, lukioiden ja ammattioppilaitosten oppilaita Helsingistä, Espoosta, Kauniaisista...

Murteet ja slangi

Äijät ja ämmät, vaarit ja muorit. Isovanhempien nimitykset suomen murteissa

Jos tuoreilla vanhemmilla tai isovanhemmilla on ongelma, miten lapselle puhuttaessa pitäisi ruveta nimittämään isovanhempia, Nykysuomen sanakirja (NS) tarjoaa asialliset vaihtoehdot: äidinäitiä (isänäitiä) voi kutsua paitsi tällä nimellä myös isoäidiksi, mummoksi...

Keskustelua, Kielen vaihtelu, Kirjoitusasu ja ääntäminen

Kielen vaihtelu, kielen muuttuminen ja b, d, g

Keskusteltaessa siitä, kuuluvatko soinnilliset klusiilit b, d ja g suomen äännejärjestelmään, näyttää olevan vaikeaa päästä yhteisymmärrykseen; näkemyseroja voi odottaakin, sillä ääntämyksessä esiintyy sekä puhuja- että tilannekohtaista vaihtelua, eikä ole käytettävissä...