Kotus-haku
Voit hakea kaikilta Kotus-sivustoilta (oletus) tai valintasi mukaan yhdestä tai useammasta hakulähteestä. Hae sanalla tai merkkijonolla. Ruotsinkieliseltä kotisivultamme (sprakinstitutet.fi) voit hakea vaihtamalla kieltä yläpalkin kielivalikosta.
Haulla "980" löytyi 214 tulosta.
Kielikello (214 tulosta)
Erikoisalojen sanat, Kirjoitusasu ja ääntäminen
Apua musiikista kirjoittavalle
Tähän artikkeliin on pyritty kokoamaan kielenkäytön ongelmia, joita musiikista kirjoittaville tulee työssään vastaan. Materiaali on peräisin oppi- ja tietokirjoista sekä musiikkilehdistä. Eniten kirjoitusasun horjuntaa ja muita ongelmia näkyy olevan vierassanojen...
Murteet ja slangi, Substantiivit, adjektiivit ja pronominit, Taivutus ja johtaminen
”Ketä se oli kun pölli mun kirjan”
Eräs viime kevään abiturientti kuvaili ylioppilasaineessaan sairaalatyötä mm. näin: ”Aamulla keräillään sängystä yön aikana putoilleet mummot ja katsotaan, ketä tarvitsee röntgeniä.” Opettaja oli, aivan oikein, vetänyt punakynällä viivan ketä-sanan alle....
Sanonnat ja fraasit
Sanontojen elämää
Matti Yrjänä Joensuun romaanissa Harjunpää ja kiusantekijät poliisiasemalta päätetään poistaa vuoteet, joilla yötyötä tai pitkää vuoroa tehneet poliisit ovat voineet ottaa hetkeksi nokoset. Osa poliiseista protestoi, ja yksi protesti saa...
Tuote- ja yritysnimet, Nimistönsuunnittelu ja -huolto
Röllintöllistä Aamuaurinkoon. Joensuulaisten asunto-osakeyhtiöiden nimiä
Joensuun kihlakunnan rekisteritoimiston luettelossa, joka on päivitetty 1.1.1993, on 731 joensuulaista kaupparekisterissä olevaa asunto-osakeyhtiötä. Suomen kielen tutkijalle tämä aineisto on sukellus nimeämisperusteiden ja nimien luokittelun kimaroihin. Nimet tarjoavat mielenkiintoisia havaintoja...
Virka- ja lakikieli
Näkyvätkö laissa direktiivien jäljet?
Moni suomalainen laki säädetään siksi, että Euroopan unionin jäsenvaltiot ovat päättäneet yhtenäisestä menettelystä ja antaneet siitä direktiivin. Kun direktiivin perusteella säädetään lakeja, suomenkielistä direktiiviä käytetään niiden pohjatekstinä. EU-säädökset edustavat virkerakenteeltaan...
Artikkeli
Puhutaanko Suomessa vielä murteita?
Usein kuulee sanottavan, etteivät nykysuomalaiset enää puhu murteita tai ettei sitä alkuperäistä pälkäneläistä tai liperiläistä murretta enää puhuta. On varmasti totta, ettei 1970-luvulla syntynyt pälkäneläinen puhu samoin kuin sata vuotta...
Suomen kielen lautakunta, Nimistönsuunnittelu ja -huolto
Ohjeita kaksikielisten alueiden nimistönsuunnitteluun
Erityisesti kaksikielisten alueiden nimistönsuunnitteluun liittyy ongelmia, joiden ratkaisemiseksi on kunnissa kaivattu ohjeita. Vaikka suurin osa haja-asutusalueiden teiden nimeämisestä on saatu päätökseen, nimeäminen kunnissa jatkuu. Tutkimuskeskuksen suomen, ruotsin ja saamen nimistönhuoltajat...
Keskustelua, Merkit, numerot ja lyhenteet
Puolipisteen pääpulma
Kielikellon numero 2/2006 oli kokonaan väli- ja muille merkeille omistettu teemanumero. Siinä käsiteltiin myös puolipistettä, mutta ei riittävästi. Aikaansa seuraavan välimerkkiohjeen tulisi ensi sijassa kiinnittää huomiota nykyään kaikkein yleisimpään ja...
Kielipolitiikka, Muut kielet, Kieli yhteiskunnassa
Omalta pohjalta ponnistaen
Kielitoimiston entinen toimistopäällikkö Esko Koivusalo kirjoittaa: ”Toinen suuri taustatekijä, joka on muuttanut henkistä suursäätilaa Suomessa, on hieman kärjistäen sanottuna aitosuomalaisuuden kuolema. Alle viisikymmenvuotiailla ei ole enää elettyä kokemusta siitä arvo-...
Lainasanat, Sanakirjat ja sanastot
Vieraita kieliä sanojen takana
Läntisessä yhtenäiskulttuurissa sanat lainautuvat englannista yhtä aikaa useihin Euroopan kieliin; toisaalta englantia tai ruotsia ei ole välittäjäkielenä tarvittu, kun esimerkiksi kiinnostus kansainväliseen ruokaan on tuonut alan sanoja suomeen hyvinkin kaukaa....