Kotus-haku
Voit hakea kaikilta Kotus-sivustoilta (oletus) tai valintasi mukaan yhdestä tai useammasta hakulähteestä. Hae sanalla tai merkkijonolla. Ruotsinkieliseltä kotisivultamme (sprakinstitutet.fi) voit hakea vaihtamalla kieltä yläpalkin kielivalikosta.
Haulla "195" löytyi 360 tulosta.
Kielikello (360 tulosta)
Artikkeli
Liettua ja latvia – balttilaiset kielet
Balttilaiset kielet kuuluvat indoeurooppalaiseen kielikuntaan, jonka piirissä niiden lähisukulaisia ovat slaavilaiset kielet. Vanhoja sukulaisyhteyksiä on myös toisaalta germaanisiin kieliin ja toisaalta albaniaan. Nykyään puhuttavia balttilaisia kieliä on kaksi, liettua ja...
Nimistönsuunnittelu ja -huolto
Paikannimet – paikan muisti. Euroopan rakennusperintöpäivät Suomessa vuonna 1999
Ensimmäisen kerran Cultural Heritage -nimistä päivää vietettiin Euroopan neuvoston aloitteesta Ranskassa vuonna 1985. Vuonna 1991 neuvosto perusti erityisen European Heritage Days -nimisen tapahtuman, jolle vuosittain vahvistetaan erityisteema. Euroopan neuvosto –...
Kysyttyä, Paikannimet, Taivutus ja johtaminen
Virrat-nimen taivutus
Kysymys Miten taivutetaan Virrat-nimisen kaupungin nimeä? Vastaus Virrat on kaupunki Pirkanmaan maakunnassa. Sen nimi on monikkomuotoinen ja siten paikannimien joukossa poikkeuksellinen, minkä vuoksi taivutusmuotojen muodostaminen herättää kysymyksiä. Virrat-nimi perustuu yleissanaan...
Paikannimet, Vieraskieliset nimet
Kaskisuomalaisista metsäsuomalaisiksi
Ihmiset ovat muuttaneet Suomen ja Ruotsin välillä jo esihistoriallisena aikana. Suomesta Ruotsiin muutti keskiajalla pääasiassa länsisuomalaisia Itä-Ruotsin kaupunkeihin ja Mälarenin tienoille. Nämä muuttajat sulautuivat ruotsalaiseen yhteiskuntaan jättämättä erityisemmin jälkiä ruotsalaiseen...
Rakenteet, Substantiivit, adjektiivit ja pronominit
Maksetaanko euroina vai euroissa?
Tähänastinen ohje on ollut essiivi markkoina, euroina, mutta monet ovat kiinnittäneet huomiota siihen, että markasta euroon siirtymävaiheen tiedotteissa ja lehtijutuissa näkyy runsaasti inessiiviä markoissa, euroissa: Palvelumme saat markoissa ja euroissa....
Lainasanat, Merkitys, Verbit
Passiivin käyttöä
Suomalaiset ovat yleensä hyvin halukkaita kielessänsä välttämään muukalaisuuksia. Nuoria lainasanoja pidetään jo sen vuoksi kartettavina, että ne tunnetaan vieraslähtöisiksi. Esim. sana seideli, jota 30-luvulla käytettiin olutlasista, hävisi kuin siivellä sipaisten,...
Keskustelua, Murteet ja slangi, Sanojen taustaa
Pars pro toto
Ylen ykkösessä 20. tammikuuta 1998 kysyttiin Kielikorvalta, mistä tulee sana fiude. Maija Länsimäki arveli Heikki Paunosen arvelevan, että siinä olisi johdin -de, mutta siten rakennettuna, että ensin tuli aude ja...
Kysyttyä, Rakennetun ympäristön nimet
Vanhakirkko vai Vanha kirkko?
Kysymys: Kirjoitetaanko Helsingissä sijaitsevan vuonna 1826 valmistuneen kirkon nimi yhdyssanaksi Vanhakirkko vai erikseen Vanha kirkko? Entä miten kirjoitetaan Vanha kirkkopuisto? Vastaus: Kun ilmaukseen sisältyy kohdetta kuvaava ominaisuudennimitys (kuten vanha, uusi),...
Merkit, numerot ja lyhenteet
Venäjän kielen siirrekirjainnus eri kielissä
Uutistoimitukset välittävät venäläisiä nimiä muillakin kielillä kuin venäjäksi, eikä alkuperäistä venäläisin kirjaimin kirjoitettua nimeä ole aina tarjolla. Asiaa voi auttaa, jos tunnistaa välittävän kielen ja oman kielen kirjainnuksen erot. Seuraavan...
Kielenhuollon historia ja periaatteet
Kielenhuollon muuttunut maisema
...nämä näkyvät kielessä: lainasanoja tulee lisää, samoin ammattikieltä, ja kaikkiaan tekstejä on yhä enemmän. 1950-luvulla ylioppilaaksi tuli 8 % ikäluokasta; ikäluokasta kaksi prosenttia suoritti akateemisen tutkinnon. Muut kävivät kuusivuotisen kansakoulun...