Siirry sisältöön

Haulla "195" löytyi 360 tulosta.

Kielikello (360 tulosta)

Julkaisuja

Suomen kielellä suomen kielestä

Suomen kielen tutkimusta esittelevä tieteellinen aikakauslehti Virittäjä viettää 125-vuotisjuhlavuottaan. Lehti perustettiin vuonna 1897, ja sitä on alusta alkaen julkaissut Kotikielen Seura. Virittäjä on Suomen vanhimpia edelleen ilmestyviä tieteellisiä lehtiä. Lehdessä...

Sanojen taustaa, Sanat, Kielenhuollon historia ja periaatteet, Kieli yhteiskunnassa, Virka- ja lakikieli

Kapulakieltä ja lampaanlatinaa

Ainakin Suomen kielen perussanakirjasta lähtien (1990–1994) kapulakieli on tunnettu vaikeaselkoisen virkakielen merkityksessä. Sanan merkitys on aiemmin ollut kuitenkin hieman toinen. Vielä Nykysuomen sanakirjassa (1951–1961)  kapulakielen ainoana merkityksenä on  ”halv. ruotsista”....

Vanha kirjakieli, Sanojen taustaa, Murteet ja slangi

Kyllä käärmekin masentuu

Masentuminen ei ole vain ihmisten ominaisuus, vaan murretietojen mukaan masentua voivat niin eläimet kuin elottomatkin ilmiöt, esimerkiksi pakkanen ja tauti. Kyse ei silloin  ole mielen alakuloiseksi tulemisesta vaan konkreettisemmasta lannistumisesta,...

Julkaisuja

Itämaiden mausteita suomen kielessä

Kun on puhe suomen kieleen tulleista lainasanoista, mainitaan yleensä indoeurooppalaista, germaanista, balttilaista, slaavilaista ja ruotsalaista lähtöä olevat sekä nuorimmat englannista peräisin olevat sanat. Tämä on kuitenkin vain osa totuutta, sillä...

Sanojen taustaa, Merkitys

Urospottuja ja koiraskukkia

Kielessä on paljon samaa tarkoittavia sanapareja, joiden jäsenet eivät kuitenkaan ole täydellisiä synonyymeja siten, että ne voisivat korvata toisensa kaikissa käyttöyhteyksissä. Yhden tällaisen kaksikon muodostavat sanat koiras ja uros. Sanojen...

Murteet ja slangi

Onko faija teillä kundina?

’Isää’ merkitsevä faija on mitä tavallisin slangisana. Faija tunnetaan kuitenkin myös eräistä eteläisen Suomen murteista. Levikki on kaksijakoinen: toisaalta sana kuuluu lounaismurteisiin, Länsi-Uudenmaan murteisiin ja eteläisimpiin hämäläismurteisiin, toisaalta lähinnä Viipurin...

Kysyttyä

Juna-asema

Kysymys: Milloin ja miksi rautatieasemat ovat muuttuneet juna-asemiksi? Vastaus: Juna-aseman käyttö rautatieaseman sijasta on uudehko ilmiö. Nykysuomen sanakirja ja sen pohjana oleva laaja sanakokoelma eivät sitä tunne, eikä sanan käytöstä...

Kielenhuollon historia ja periaatteet, Erikoisalojen sanat, Suomen kielen lautakunta

Voiko lääkäriä ymmärtää?

Keväällä 2001 järjestettiin Helsingin yliopiston suomen kielen professuurin 150-vuotisjuhlan yhteydessä paneelikeskustelu suomen kielen nykyisestä asemasta tieteen eri aloilla. Osoittautui, että ääripäitä edustivat oikeustiede ja lääketiede. Oikeustieteen alaa aiemmin vallinneen saksan...

Nimet, Henkilönnimet, Murteet ja slangi

Monena mikot maailmalla

Yleisnimen eli appellatiivin ja erisnimen eli proprin erona pidetään sitä, että yleisnimi on luokitteleva ja erisnimi yksilöivä ilmaus. Monia sanoja voidaan kuitenkin käyttää molempina (veli, marja, satu). Erisnimet voivat myös...

Artikkeli

Puhutaanko Suomessa vielä murteita?

Usein kuulee sanottavan, etteivät nykysuomalaiset enää puhu murteita tai ettei sitä alkuperäistä pälkäneläistä tai liperiläistä murretta enää puhuta. On varmasti totta, ettei 1970-luvulla syntynyt pälkäneläinen puhu samoin kuin sata vuotta...