Kotus-haku
Voit hakea kaikilta Kotus-sivustoilta (oletus) tai valintasi mukaan yhdestä tai useammasta hakulähteestä. Hae sanalla tai merkkijonolla. Ruotsinkieliseltä kotisivultamme (sprakinstitutet.fi) voit hakea vaihtamalla kieltä yläpalkin kielivalikosta.
Haulla "kissa" löytyi 655 tulosta.
Kielikello (655 tulosta)
Artikkeli
Milloin joka-pronominia voi käyttää?
Relatiivipronominit joka ja mikä viittaavat edellä (joskus jäljempänäkin) olevaan sanaan tai koko lauseeseen. Niiden keskinäiseen työnjakoon en tässä kirjoituksessa puutu; tuttu lienee se periaate, että joka viittaa johonkin näkyvillä tai...
Virka- ja lakikieli
Virkakielen osalta
Asiateksteissä välähtävät tiheään pienet sanat, jotka käytöltään muistuttavat postpositioita, esimerkiksi osalta, kannalta, kohdalla, ohella, puitteissa. Näillä sanoilla on oma luonteva käyttönsä, mutta varsin usein ne myös turhaan pidentävät ja mutkistavat...
Taivutus ja johtaminen
Pidemmittä puheitta – abessiivi
Pidemmittä puheitta. Muitta mutkitta. Suuremmitta ongelmitta. Nämä -tta-, -ttä-päätteiset sanat ovat esimerkkejä abessiivimuodosta. Abessiivi on melko harvinainen sijamuoto, joka ilmaisee jonkin puuttumista, jotakin ilman olemista tai jonkin toteutumattomuutta. Abessiivi on...
Artikkeli
Näkyykö virkakirjeissä vastaanottajaa?
Ulla Tiililä tarkastelee Kielikellossa 2/93 sitä, miten viranomaiset ilmaisevat virkakirjeissä asioita, joissa he itse ovat toimijoina, siis miten viranomaiset puhuvat itsestään. Tiililän mukaan virkakirjeet loitontavat viranomaisia ja yksityisiä kansalaisia toisistaan,...
Numeraalit, adverbit ja partikkelit, Oikeinkirjoitus ja kielioppi, Virka- ja lakikieli
Lakitekstissä ja taikka tai
Direktiiveissä ja muissa EU-säädöksissä esiintyy usein kahden konjunktion yhdistelmä ja/tai. Sen sijaan suomalaisissa laeissa sitä ei käytetä. Euroopan komissio on toisinaan kovistellut suomalaisia direktiivien puutteellisesta täytäntöönpanosta, jos tätä vinoviivallista yhdistelmää...
Tekstit, tekstilajit ja tyyli, Verbit, Kieli yhteiskunnassa, Substantiivit, adjektiivit ja pronominit, Numeraalit, adverbit ja partikkelit
Kuinka suomen kieli on muuttunut vuosina 1963–2022?
Mistä aiheista mahdettiin tehdä henkilöhaastatteluja Kotiliesi-lehteen 60 vuotta sitten? Nykylukija voi yllättyä siitä, että 1960-luvun haastatteluissa käsiteltiin varsin tutun oloisia asioita: esimerkiksi sairaanhoitajapulaa, nuorten kasvatuksen ongelmia sekä sitä, miltä tuntuu...
Nimistönsuunnittelu ja -huolto, Rakennetun ympäristön nimet
Hyvä tiennimi – Kulkijanonni
...ja suositukset olivat riittämättömät. Kaksikielisten alueiden nimistön luomiseen laadittuja kääntämistä ja mukauttamista suosivia ohjeitakaan ei tarkistettu, vaikka niitä oli alettu pitää vanhentuneina. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nimistönhuollon palveluista tuskin kaikissa kunnissa...
Keskustelua, Kieli yhteiskunnassa, Kirjoitusasu ja ääntäminen, Oikeinkirjoitus ja kielioppi, Taivutus ja johtaminen
Mennäänkö kuopioitse vai sittenkin Kuopioitse?
...isolla alkukirjaimella kaikissa sijamuodoissa (Kuopiossa, Kuopiolle, Kuopioksi jne.) ja 2) erisnimikantaiset johdokset kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella (kuopiolainen, kuopiomainen, kuopious, kuopioistaa jne.). Tämän säännön mukaisesti kirjoitetaan myös prolatiivijohdos kuopioitse pienellä alkukirjaimella. Samoin...
Artikkeli
Interraillipulla raiteilemaan
Vuosittain yli 15 000 suomalaisnuorta ostaa interrailkortin ja lähtee ulkomaille. Kortti on kansainvälinen rautatielippu, jolla alle 26-vuotias voi matkustaa kuukauden ajan lähes kaikissa Euroopan maissa. Matkustustapa on suosittu, mutta lipun...
Virka- ja lakikieli, Yleiskieli ja puhekieli
Lakikielen ymmärrettävyys
Elämme aikoja, jolloin on toiveita siitä, että säädöskielen ymmärrettävyyttä ryhdytään järjestelmällisesti parantamaan. Hallitus on luvannut ohjelmassaan kehittää lainsäädännön, viranomaisviestinnän ja asioinnin kieltä sekä laatia sitä varten toimintaohjelman. Hallituksen on tarkoitus...