Siirry sisältöön

Haulla "980" löytyi 214 tulosta.

Kielikello (214 tulosta)

Artikkeli

Pyhäinkuvia ja muita ikoneja

Vuosi takaperin käytiin Helsingin Sanomissa keskustelua ikoni-sanan käytöstä. Se lähti liikkeelle artikkelista, jossa esiteltiin eri maiden kioskiruokia mm. näin: ”– – ja kuten currywurst on saksalainen ikoni, niin ranskalaisen suosituin...

Artikkeli

Harhautunutta vinoviivan käyttöä

Vinoviivaa ei aina ole tapana mainita suomen välimerkkien joukossa. Sen käyttö onkin vanhastaan ollut melko suppeaa ja rajoittunut muutamiin selväpiirteisiin tapauksiin. Vinoviivaa on käytetty seuraavasti: 1. Erottamaan runon säkeitä toisistaan,...

Kohteliaisuus ja vuorovaikutus, Selkeä kieli ja selkokieli

Kohti kohteliasta selkokieltä

Älä ikinä unohda avaintasi ja lompakkoasi kotiin. Huonomuistisuutesi voi johtaa moniin ongelmiin. Muista aina tarkistaa, että sinulla on mukana kaikki tärkeät tavarasi. Katkelma on kuvitteellinen esimerkki tekstistä, jossa kielellinen kohteliaisuus...

Keskustelua, Kieli yhteiskunnassa

Maadoituksesta

Kielikellossa 4/2012 minua kiinnosti erityisesti Taru Kolehmaisen juttu väärin johdetuista mutta sittemmin yleiseen kielenkäyttöön hyväksytyistä sanoista. Kun olen ”eläköitynyt” sähköinsinööri, tartuin erityisesti kirjoittajan mainintaan siitä, että Esko Koivusalon ehdotuksesta Suomen...

Artikkeli

Kirkko seurakunnassa vai seurakunta kirkossa?

Sanoilla kirkko ja seurakunta on useiden merkitystensä joukossa yksi yhteinen merkitysalue: molempia voidaan käyttää kollektiivisesti kristittyjen joukosta, siis koko kristikunnasta tunnustuksellisia tai paikallisia yhteenliittymiä ja organisaatioita erottelematta. Viime aikoina kirkko...

Artikkeli

Sanomalehtikielellä vaikuttamisen keinoista

Puolueväritteinen kirjoittelu on Suomessa vähentynyt 1970-luvulla, ja lehtien valtaenemmistö suosii epäpoliittisuutta, totesi apulaisprofessori Esko Salminen Nykysuomen seuran ja Sanomalehtien Liiton järjestämillä syysteemapäivillä 1988. Suomalainen sanomalehtityyli onkin eräissä tutkimuksissa todettu neutraaliksi,...

Kirjoitusasu ja ääntäminen

Iso vastaan pieni – korkeakouluopiskelijoiden alkukirjaimet

Minkälainen yleiskuva syntyisi korkeakouluopiskelijoiden ison ja pienen alkukirjaimen käyttötaidosta heidän suomenkielisten opinnäytteidensä perusteella? Minulla oli hahmollaan yhteiskuntatieteilijöiden kirjallisiin esityksiin pohjaava käsitys asiasta, kun keskustelukumppaniksi sattui sopiva henkilö – englanninkielisellä alueella...

Oikeinkirjoitus ja kielioppi, Substantiivit, adjektiivit ja pronominit

”Asia on eri”

Tämä on eri asia, asumme eri maissa: tällä tavoin eri-sanaa käytetään yleiskielessä. Eri ei siis taivu, ja se esiintyy vain toisen sanan määritteenä. – Kuitenkin sitä näkee asiatekstejä myöten paitsi...

Sanakirjat ja sanastot, Yleiskieli ja puhekieli

Matka Nykysuomen sanakirjasta Kielitoimiston sanakirjaan

Vuonna 2027 tulee kuluneeksi 100 vuotta siitä, kun eduskunnassa tehtiin toivomusaloite ”suomen kirja- ja sivistyskielen kantasanakirjan” aikaansaamiseksi. Tämä aloite johti lopulta Nykysuomen sanakirjan toimitustyön aloittamiseen. WSOY:n vuosina 1951–61 julkaisema Nykysuomen...

Kielimuodot, Murteet ja slangi, Tunteet ja asenteet

Karjankutsut – eläinten kanssa käytetty kielimuoto

Ennen vanhaan maaseudulla oli tavallista kuulla etenkin naisten kutsuvan lehmiään kotiin. Riippuen siitä, missä päin Suomea oltiin, kutsuhuikkaus saattoi kuulua vaikkapa näin: Tule pois Punakorva tule, siuuhu, tule pois kotia...