Kotus-haku
Voit hakea kaikilta Kotus-sivustoilta (oletus) tai valintasi mukaan yhdestä tai useammasta hakulähteestä. Hae sanalla tai merkkijonolla. Ruotsinkieliseltä kotisivultamme (sprakinstitutet.fi) voit hakea vaihtamalla kieltä yläpalkin kielivalikosta.
Haulla "kissa" löytyi 655 tulosta.
Kielikello (655 tulosta)
Tekstit, tekstilajit ja tyyli
Tieteen yleistajuistaja vetää rajoja ja kurkottaa niiden yli
Yleistajuistaminen on tieteellisen tai muun erikoisalan tiedon esittämistä siten, että myös aiheeseen perehtymätön ymmärtää, mistä on kyse. Tieteelliseen työhön yleistajuistaminen kuuluu keskeisesti, sillä on tärkeää, että muutkin kuin tiedeyhteisön jäsenet...
Paikannimet, Julkaisuja
Vesien ja nimien äärellä
...kuvaa erityisesti vesien hyödyntämistä ja muokkaamista. Ihmistoimet vaikuttavat järviluontoon Vesistöjen monet muutokset aikojen kuluessa ovat keskeisessä roolissa kirjan kaikissa osuuksissa. Vaikka on tiedossa, että järvien pinnan laskeminen on ollut tavallista...
Kielipolitiikka, Vähemmistökielet, Kielen opetus ja oppiminen
Mitä kveenille kuuluu?
...Pohjois-Norjaan tapahtuivat 1700- ja 1800-luvuilla, jolloin maahan muodostui useita kveenien asutuskeskuksia. 1800-luvun muuttoliikkeen aikana kveenit hakeutuivat erityisesti maatalous- ja käsityöammatteihin. Finnmarkissa heidän osuutensa kokonaisväestöstä oli suurimmillaan jopa 25 %, monissa...
Paikannimet, Hallinnon nimet
Lounais-Lapin monet nimet
...kuitenkaan sekään ole kaikissa tapauksissa yksiselitteinen. Tervola ja Ylitornio lasketaan yleensä kuuluviksi Meri-Lappiin, vaikka kummassakaan kunnassa ei ole merenrantaa. Lisäksi Meri-Lappi saattaa yhdistyä merisaamelaisiin (aiemmin merilappalaiset), jotka saavat elantonsa pohjoisen...
Rakenteet, Verbit
Nykysuomen eksistentiaalilauseet
Kielen lauseita voidaan luokitella erilaisin perustein, esimerkiksi rakenteen tai puhefunktion mukaan. Riippumatta luokittelun lähtökohdista ja painotuksista lauseita tarkasteltaessa joudutaan aina kiinnittämään huomiota sekä muotoon että merkitykseen, jotka molemmat kuuluvat erottamattomasti...
Merkit, numerot ja lyhenteet
Vinoviiva /
Merkin / nimi on vinoviiva, mutta siitä käytetään joskus myös epävirallista nimitystä kauttaviiva. 1) Vinoviivaa käytetään murtoluvuissa, jakolaskussa (vrt. kaksoispiste) ja sekä ilmaistaessa suhdetta (jotakin kohti). x/y (lue: x per...
Yleiskieli ja puhekieli, Tekstit, tekstilajit ja tyyli
Akrobatiaa yleis- ja ammattikielen välillä
Kun puhuja ilmaisee kielenulkoisen todellisuuden asiaintiloja, hän ei toimi objektiivisesti, vaan omasta näkökulmastaan ja omien valintojensa mukaisesti. Niinpä eri ilmausten taustalla on nähtävissä erilainen hahmottamis- tai käsitteistämistapa. Vaikka samaankin kielenulkoisen...
Virka- ja lakikieli
Kohti parempaa säädöskieltä
Lainsäädännön tulisi olla kansalaisten ymmärrettävissä, eikä ainakaan mutkikas kieli saisi olla ymmärtämisen esteenä. Lakien kieli vaikuttaa viranomaisten muuhunkin kielenkäyttöön, sillä lakeja siteerataan usein viranomaispäätöksissä ja muissa kansalaisille tarkoitetuissa teksteissä. Siksi...
Tekstit, tekstilajit ja tyyli
Vinkkejä perumistiedotteen laadintaan
Keväällä 2020 moni taho on joutunut jättämään suunnittelemansa tilaisuuden järjestämättä koronavirustilanteen takia. Voiko asiasta tiedotettaessa käyttää sekä verbiä perua että peruuttaa? Entä mikä verbinmuoto sopii tiedotteeseen parhaiten: perutaan, peruutamme vai...
Artikkeli
Virkakielikö persoonatonta? Virkakirje on monen kokin soppa
Erikoistutkija Liisa Huovinen-Nyberg herätteli keväällä 1992 Virallisessa lehdessä keskustelua virkakielen aktiivisuudesta ja passiivisuudesta. Huovinen-Nyberg itse arveli Kielikellossa 3/92: ”Persoonallisen aktiivimuodon käyttäminen (olen päättänyt, olemme päättäneet) tuntuu varmasti vielä 1990-luvullakin virkakielessä...