Kotus-haku
Voit hakea kaikilta Kotus-sivustoilta (oletus) tai valintasi mukaan yhdestä tai useammasta hakulähteestä. Hae sanalla tai merkkijonolla. Ruotsinkieliseltä kotisivultamme (sprakinstitutet.fi) voit hakea vaihtamalla kieltä yläpalkin kielivalikosta.
Haulla "195" löytyi 360 tulosta.
Kielikello (360 tulosta)
Artikkeli
Muuttuvan maailman muuttuvat sanat
Kieli ei elä tyhjiössä, se heijastaa ympäröivää maailmaa. Kuvitellaanpa, että meille annettaisiin sanomalehti, jonka päivämäärää ei näy, ja meidän pitäisi pelkästään sanaston perusteella päätellä, minkä ajan lehdestä on kysymys. Tehtävä...
Taivutus ja johtaminen
”Toimituksellista kirjoittelua seudullisesta lipusta” – llinen-johtimiset adjektiivit ja niiden käyttö
Johdin llinen on kielemme runsaskäyttöisimpiä sananmuodostusaineksia. Ensisijaisesti se on adjektiivinjohdin, jolla substantiiveista muodostetaan adjektiiveja (rauha → rauhallinen). On myös llinen-johtimisia substantiiveja, monet niistä adjektiiveista substantiiveiksi siirtyneitä. Vakiintuneita llinen-johtimisia substantiiveja ovat...
Erikoisalojen sanat, Kirjoitusasu ja ääntäminen, Kasvi- ja eläinlajien nimitykset
Hedelmätiskillä
Hedelmä- ja vihannestiskejä nimitettiin hevitiskeiksi myymäläkielessä jo kymmenen vuotta sitten, kun Kielikellossa käsiteltiin erikoishedelmien nimiä. Mikä on muuttunut myymälöiden hevitiskeissä? Hedelmiä tuodaan Suomeen keskitalvella lähes joka manterelta: ei vain Keski-...
Suomen kielen lautakunta
Julkishallinnon erisnimet ja niiden suunnittelu
Suomen ja ruotsin kielen lautakuntien kannanotto Suomessa on meneillään useita hallinnollisia muutoksia, joissa lakkautetaan aiempia viranomaisia ja hallintoalueita ja muodostetaan uusia. Uusille alueille ja viranomaisille annetaan myös nimet. Muutokset ja...
Tekstit, tekstilajit ja tyyli
Kielioppia ryyppylasin äärellä
Georg Malmsténin säveltämä ja sanoittama Kohtalokas samba on jo muutaman sukupolven ajan kuulunut suomalaisen iskelmäyleisön suosikkeihin. Malmstén levytti sen vuonna 1950, ja hänen jälkeensä monet muutkin laulajat ovat tarttuneet siihen...
Artikkeli
Uusien nimien antamisesta ja vanhojen suojelemisesta
...voisivat olla seuraavan tapaisia: Suolijoentie 100 Tarhala, Suolijoentie 125 Eteläinen, Suolijoentie 195 Ainola, Suolijoentie 201 Pynnölä, Suolijoentie 289 Suolijoki, Suolijoentie 292 Peltola. Osoitteesta näkee, että Tarhalaan on tienhaarasta 1 000...
Tekstit, tekstilajit ja tyyli
Puheesta kirjoitukseksi
Eduskunnassa säädetään Suomen lait ja päätetään valtion budjetista. Toisaalta eduskunta on myös puheelle omistettu instituutio – tästä kertoo jo kansanedustuslaitoksen yleisnimitys parlamentti (ransk. parler ’puhua’). Kansanedustajat ovat puhetyöläisiä, jotka neuvottelevat...
Virka- ja lakikieli
Kohti parempaa säädöskieltä
Lainsäädännön tulisi olla kansalaisten ymmärrettävissä, eikä ainakaan mutkikas kieli saisi olla ymmärtämisen esteenä. Lakien kieli vaikuttaa viranomaisten muuhunkin kielenkäyttöön, sillä lakeja siteerataan usein viranomaispäätöksissä ja muissa kansalaisille tarkoitetuissa teksteissä. Siksi...
Substantiivit, adjektiivit ja pronominit, Sananvalinta
Yhdysadjektiivit – muuttuvia muoti-ilmauksia
E. A. Saarimaan (1955) ja Terho Itkosen (1982) kielioppaissa on kaikkiaan parikymmentä adjektiivia, jotka esiintyvät vierasvaikutteisen yhdysadjektiivin loppuosana. Köyhän, puhtaan, rikkaan ja vapaan lisäksi niitä ovat altis, herkkä, heikko, hieno,...
Murteet ja slangi
Navakka vene tuulessa
Yleiskielessä sana navakka on tunnettu ennen muuta säätiedotuksista. Navakka tuuli on voimakasta eikä kaikkein lämpimimmästä päästä. Nykyistä yleiskieltä kuvaavan Kielitoimiston sanakirjan mukaan myös isku voi olla navakka, siis tuntuva ja...