Siirry sisältöön

Haulla "193" löytyi 238 tulosta.

Kielikello (238 tulosta)

Kysyttyä, Merkit, numerot ja lyhenteet

Maanjäristyksen voimakkuuden ilmaiseminen

Kysymys: Miten maanjäristysten voimakkuutta pitäisi ilmaista? Vastaus: Maanjäristyksiä mittaavalla tieteenalalla, seismologiassa, maanjäristyksen voimakkuudelle ei ole määritelty mittayksikköä. Siksi maanjäristyksen voimakkuus eli magnitudi ilmaistaan pelkällä luvulla: Järistyksen voimakkuus oli 7,2. ~...

Henkilönnimet, Nimet

Usko, Toivo ja Lempi

Nimet Usko, Toivo ja Lempi otettiin nimipäiväkalenteriin vuonna 1908 monen muun suomenkielisen nimen tavoin. Juuri Usko, Toivo ja Lempi ovat merkityksellinen kolmikko siksi, että niitä voidaan pitää kreikkalaisen nimikolmikon Pistis...

Uudissanat, Lainasanat, Sanojen taustaa

Eriöpuhetta vieheistä ja pikkohousuista

Suomen kielen lautakunnan ja sen edeltäjien Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kielivaliokunnan ja Suomen Akatemian kielilautakunnan kokouspöytäkirjoista voi lukea paitsi kielenkäytön ja kielenkäyttöä koskevien asenteiden historiaa myös ajan ja ilmiöiden historiaa. Kokouksissa...

Vanha kirjakieli, Verbit

Rengin pitää karkaamahan

Verbirakenteita, joiden avulla ilmaisemme välttämättömyyttä tai pakkoa, kutsutaan nesessiivirakenteiksi. Nykysuomessa tavallinen nesessiivirakenne on pitää tehdä, jossa pitää-verbin yksikön 3. persoonan muotoon liittyy niin sanottu A-infinitiivi eli 1. infinitiivi (VISK §...

Henkilönnimet, Nimet

Martti ja moni muu etunimi

Suomessa ja maailmalla on tänä vuonna vietetty reformaation merkkivuotta. Lokakuun 31. päivänä 2017 tuli kuluneeksi 500 vuotta siitä, kun Martti Luther naulasi teesinsä Wittenbergin linnankirkon oveen. Luterilaisuus on vaikuttanut monin...

Kysyttyä, Taivutus ja johtaminen, Yksikkö vai monikko

Professori tutkijaryhmineen

Kysymys ”Professori tutkijaryhmineen selvitti” vai ”selvittivät” – tuleeko verbi yksikköön vai monikkoon? Mikä muoto tuo ryhmineen on? Vastaus Kyseessä on melko vähän käytetty sijamuoto nimeltään komitatiivi – teksteissä sitä esiintyy...

Artikkeli

”Varmin tunnistuskeino on sormenjäljet”. Lisää predikatiivilauseiden alalta

Kielikellon 2. numerossa Marja Lehtinen kertoi, että Perussanakirjan toimitus oli pyytänyt suomen kielen lautakunnan kannanottoa tällaiseen pulmaan: sopiiko kirjoittaa yhtä hyvin Uudistuksen pahin este oli ennakkoluulot kuin Uudistuksen pahin este...

Kielenhuollon historia ja periaatteet

Gustaf Adolf Avellan suomen kielen tutkijana ja huoltajana

Gustaf Adolf Avellan syntyi Kokemäellä vuonna 1785 vanhaan satakuntalaiseen pappis- ja virkamiessukuun. Satakunnasta Avellan ei päässyt pitemmäksi aikaa oikeastaan koskaan, mutta sukunsa ammatillisista traditioista hän irtautui aivan toisenlaisten asioiden pariin,...

Kääntäminen ja tulkkaus, Vanha kirjakieli, Yleiskieli ja puhekieli

Kirjasuomen äidit hellan ja koulun välissä

Varhaisimpia suomeksi kirjoittaneita naislyyrikoita oli Jyväskylän seminaarissa opiskellut Isa Asp (1853–1872), joka kuitenkin kuoli nuorena ja jätti jälkeensä vain muutaman runon. Näin saman seminaarin kasvatti Minna Canth (1844–1897) on jäänyt...

Julkaisuja

Itämaiden mausteita suomen kielessä

Kun on puhe suomen kieleen tulleista lainasanoista, mainitaan yleensä indoeurooppalaista, germaanista, balttilaista, slaavilaista ja ruotsalaista lähtöä olevat sekä nuorimmat englannista peräisin olevat sanat. Tämä on kuitenkin vain osa totuutta, sillä...