Kotus-haku
Voit hakea kaikilta Kotus-sivustoilta (oletus) tai valintasi mukaan yhdestä tai useammasta hakulähteestä. Hae sanalla tai merkkijonolla. Ruotsinkieliseltä kotisivultamme (sprakinstitutet.fi) voit hakea vaihtamalla kieltä yläpalkin kielivalikosta.
Haulla "190" löytyi 442 tulosta.
Kotus.fi (442 tulosta)
Kolumni
Vaarilla on Jaguaari
...kansallisen heräämisen aikana 1800-luvun lopulla myös muun muassa vakuutusyhtiöille. 1900-luvulla kotiseutukin saattoi näkyä pyörän nimessä: Aulanko, Häme, Imatra, Karjala, Oulu ja Vuoksi. Isänmaallisuutta korostivat Maamme, Suomi ja Finlandia. Kansainvälistäkin ainesta...
Kolumni
Ihan Aarre vaan
Kävin elokuvissa. Työviikon jälkeen leppoisaan perjantai-iltaan sopi kevyt kotimainen Pihalla. Elokuvassa saksalainen Laura muuttaa suomalaissyntyisen miehensä Arton ja vauvansa Nellan kanssa miehen työn perässä Tampereelle. Mies on liki koko ajan...
Kolumni
Kaupunkilaiset Stadissa
...on saanut alkunsa Helsingin slangissa, suomen- ja ruotsinkielisen työväestön yhteisessä kielimuodossa, noin sata vuotta sitten. Stadin taustalla on ruotsin kielen kaupunkia merkitsevä sana stad. 1900-luvun puolivälistä lähtien slangi muuttui koko...
Kolumni
Korvenvalo ja muut seurantalot
Kävin viime kesänä sukusijoillani Asikkalassa. Kurhilan nuorisoseura täytti sata vuotta ja juhli merkkipäivää komeasti seurantalossaan. Talolle oli annettu nimeksi Kuhilas. Osuva ja kekseliäs nimi ilahdutti: nimi antaa vihjeen talon sijainnista...
Kolumni
Kielet ja kulttuurit näkyvät kaupunkinimissä
...tai Bergasta. Virallisessa kadunnimistössä ruotsinkielisten nimien rinnalle tulivat vähitellen suomenkieliset nimet. Kadunnimillä oli Venäjän vallan loppuun asti myös venäläiset vastineensa. 1900-luvulla kaupunki muuttui yhä suomenkielisemmäksi. Myös monet ruotsalaisperäiset slanginimet korvautuivat...
Kolumni
Viimo ja Ville
Viimo on suomalainen etunimi. En tosin tunne ketään tämännimistä. Se ei olekaan kummallista, sillä Viimo-nimisiä poikia ja miehiä on maassamme vain kuusi. Tai pitäisi sanoa enintään kuusi, sillä vanhimmat 1900-luvun...
Kolumni
Kipajalka ja kinttukone
...sanakirjan lisävihkossa (1886) pikapyörät. J. A. Hahnsson mainitsee Ruotsalais-suomalaisessa sanakirjassaan (1899) myös polkupyörän. 1900-luvulla käytettyjä kansankielisiä nimityksiä on Suomen murteiden sana-arkistossa jo paljon enemmän. Joskus nimitys voi viitata sekä entiseen...
Kolumni
Paastonaika
Oikea vastaus arvoitukseen ”On suo seitsentä virstaa, silta suon päässä, patsas sillan päässä ja patsaan päässä kultainen omena” on paasto ja pääsiäinen (Suomen kansan arvoituskirja). Arvoituksen ”seitsemän virstaa” viittaa laskiaisen...
Kolumni
Pikkupyhät ja pesäpäivät
Vuoteen 1772 asti myös joulupäivää ja tapaninpäivää seuraavat Johannes Evankelistan päivä (27.12.) ja viattomien lasten päivä (28.12.) olivat pyhäpäiviä. Kustaa III:n määräyksestä kaikki kolmannet ja neljännet juhlapäivät (joita oli vietetty...
Kolumni
Paikannimi on ikkuna mieleen ja maisemaan
...monipuolinen kielen- ja kieltentuntemus sekä pienen piirin tiiviit kontaktit. 1900-luvulla keruusta tuli järjestelmällistä, ja talteen haluttiin kaikki nimet, ei vain erikoisimpia. Nykytutkijoilla onkin käytössään huomattavasti laajemmat ja helpommin saatavilla olevat...