Eurooppa-päivää eli Euroopan rauhan ja yhtenäisyyden päivää vietetään vuosittain 9. toukokuuta. Päivällä juhlistetaan Ranskan ulkoministerin Robert Schumanin julistusta, jota pidetään ensiaskelena kohti nykyisen Euroopan unionin perustamista.
Tänä vuonna tulee kuluneeksi 30 vuotta Suomen liittymisestä Euroopan unioniin. EU-jäsenyys on tuonut mukanaan uusien lakien ja matkustamisen helpottumisen lisäksi myös kielellisiä ja kielen asemaan liittyviä muutoksia.
Euroopan yhdentymisen historiaa: eurohype ja eurohuoli
Euroopan yhtenäistymiskehitys alkoi tuoda kieleen uudenlaisia aineksia jo ennen Suomen liittymistä Euroopan unioniin. Niin kutsuttu eurokuume (jota nykyisin kutsuttaisiin ehkäpä eurohypeksi) alkoi kiihtymään 1970-luvun puolivälistä lähtien.
Euro-etuliitteelliset sanat lisääntyivät sitä mukaa, mitä enemmän Euroopan Yhteisöön liittyminen puhututti. Kieli siis seuraa aikaansa.
Suomen liittyessä EU:hun huoli pienen kielen asemasta kasvoi. EU:n perusoikeuskirjassa on määrätty, että EU:n kansalaisella on oikeus asioida toimielinten kanssa millä tahansa unionin 24 virallisesta kielestä. Lisäksi toimielinten kokoukset tulkataan EU:n virallisille kielille ja Euroopan parlamentissa mepit saavat käyttää näitä kieliä puhuessaan.
Tällainen järjestely on kallis ylläpitää. Eri kielten asemista unionissa onkin puhuttu ja on ehdotettu ratkaisuja, joissa kieliä olisi käytössä rajatummin. Kansallisten kielten aseman turvaaminen on kuitenkin koettu tärkeäksi, ja EU:n monikielisyyden perusperiaate heijastelee tätä arvoa nykyisinkin.
EU-kieli ja sen vaikutukset suomen kieleen
EU:n toiminnassa (kuten toimielimissä pidettävissä puheissa sekä EU-asiakirjoissa) vakiintunut kielenkäyttö eli EU-kieli vaikuttaa suomen kieleen etenkin säädöskielen osalta. EU-asiakirjojen kääntäminen on vaatinut aktiivista kielenkehitystyötä, joka jatkuu edelleen kielen kehittyessä ja muuttuessa jatkuvasti.
Etenkin EU-direktiivien monimutkaiset virkerakenteet ovat herättäneet keskustelua: on pelätty, että suomenkielisestä lakitekstistä tulee vaikeammin ymmärrettävää. Toisaalta direktiivien suomenkielisten käännösten laadussa ja ymmärrettävyydessä on nähty olleen puutteita.
EU myös vaatii jäsenmailtaan ymmärrettävää kielenkäyttöä osana palveluiden ja tuotteiden esteettömyysvaatimuksia. EU vaikuttaa siis kieleen paitsi säädöstensä kielen, myös itse näiden säädösten kautta.
Eurosuomesta Eurooppaan
Sanastoa vakiintuu EU-kielestä myös yleiskieleen – 90-luvun lopulla puhuttiin jopa eurosuomesta. Esimerkiksi Euroopan parlamentin edustajaa tarkoittava meppi-termi on jo pitkään nauttinut vakiintunutta asemaa suomen yleiskielessä, ja se löytyy Kielitoimiston sanakirjasta.
Eurooppa-päivänä juhlistetaan Euroopan rauhaa ja yhtenäisyyttä. Tällä kuitenkin käytännössä tarkoitetaan Euroopan unionin sekä sen edeltäjien nimiin laitettua rauhakehitystä. Eurooppa-sanalla sekä sen johdannaisilla voidaankin Euroopan maanosan lisäksi viitata EU:hun tai johonkin muuhun kokonaisuuteen.