Lapsen täytyy omistaa kaikki ja olla eka kaikessa. Aikuinen yrittää viestiä, että ei täydy ja että ei täydy. Ja sitten lapselle lyödään naaman eteen kirja nimeltä Ensimmäinen kuvasanakirjani tai Ensimmäinen eläintietokirjani.

Ensimmäinen possessiivisuffiksini

Se on ensimmäinen! Ja se on sinun! , mun ja eka – keskeistä sanastoa – äkkiä haltuun, ehkä jopa ensimmäisiksi sanoiksi. Vauvat ja taaperot eivät osaa lukea, joten aikuinen voi selittää omistamisen ja ekan! konseptit millä tarkkuudella tahtoo.

Vai onko kirja isin tai äidin? Lukutaidottomalle yleisölle suunnattu kirja on päättänyt puhua ensimmäisessä persoonassa. On myös mahdollista, että kirja on kirjailijan ensimmäinen teos aiheesta. Ensimmäinen vihanneskirjani ainakin kuulostaa siltä.

Ensimmäinen pilkunviilaajan käsikirjani. Kuva: Risto Uusikoski, Kotus.
”Aikaisemmin olen kirjoittanut yleisönosastokirjoituksia.” Kuva: Risto Uusikoski, Kotus.

Ensimmäinen myyntimenestykseni

On rohkeaa markkinoida kirjaa ensimmäisenä. Jos lapsella on jo ennestään metsäkirja, jää Ensimmäinen metsäkirjani tietenkin kauppaan. Eikä näitä kirjoja voi ostaa lahjaksi, ellei ole etukäteen päässyt kurkistamaan lapsen kirjahyllyyn.

Mitä spesifimpi aihe, sitä turvallisempaa kustantamolle. Ensimmäinen vihanneskirjani on kaikella todennäköisyydellä lapsen ensimmäinen, mutta itseään surutta jalkaan ampuvat ainakin Ensimmäinen satukirjani, Ensimmäinen eläinkirjani ja itseluottamusta puhkuva klassikko Kodin ja koulun ensimmäinen kirja. Ensimmäinen kirja kymmenen metrin säteellä, piste.

Ja kun mennään niin mennään täysillä. Jos Lapsen ensimmäinen Raamattu ei korosta kronologiaa tarpeeksi, nokitetaan ja julkaistaan Ihan ensimmäinen Raamattuni.

Aikuiset ovat paitsiossa. Missä ovat Ensimmäinen Fiat Punto -korjausoppaani ja Ensimmäinen perintöverokirjani?

Jaa