Älylaitteet ovat huomaamatta täyttäneet arkemme tehokkaasti. Monien työpäivät ja joskus lasten koulupäivätkin kuluvat erilaisilla koneilla työskennellen.
Sama toistuu vapaa-aikana sosiaalisen median yhteisöissä. On ollut hätkähdyttävää huomata, kuinka tehokkaasti laitteet vetävät meitä puoleensa, kun jopa kotona ruokapöydässä tai ystävien kanssa kahvilassa annamme monenlaisten piippausten keskeyttää tärkeätkin hetket.
Toki esimerkiksi kännykkä someineen on monelle hyvinkin tärkeä mahdollisuus ylipäätään olla yhteydessä muihin ihmisiin. Mutta liika on kuitenkin liikaa.
Monissa perheissä pohditaan parhaillaan ohjelmaa lähestyvälle talvilomalle, josta usein puhutaan hiihtolomana. Toivoisin, että arvostaisimme myös laitteetonta aikaa ja voisimme rauhoittaa loma-ajan perinteiselle keskinäiselle vuorovaikutukselle.
Vuorovaikutustaidot opitaan
Kukaan lapsi ei osaa syntyessään puhua, lukea tai kirjoittaa. Kaikki kielelliset taidot opitaan vuorovaikutuksessa. Kielellisten taitojen nopeaa oppimista edesauttaa merkittävästi se, että lapset ovat taitavia matkimaan. Myös aikuiset voivat oppia yhä taitavammiksi viestijöiksi joko tietoisella opiskelulla tai nähtyä ja kuultua toistamalla.
Aikuisen rooliin kuuluu siis toimia kielimallina lapselle. Siksi jokainen vuorovaikutustilanne, vaikkapa yhdessä hiihtäminen tai lautapelin pelaaminen, voidaan nähdä myös arvokkaana mahdollisuutena rikastaa lapsen sana- ja ilmaisuvarantoa.
Lasten luontainen uteliaisuus johtaa heidät kyselemään kaikenlaista. Lasten kanssa puuhaillessa on hyvä tilaisuus nimetä asioita ja esineitä sekä opetella erilaisia käsitteitä. Monipuolisiksi kielenkäyttäjiksi kehittyäkseen lapset tarvitsevat aikuisen mallia ja rikasta tekstiympäristöä äidinkielellään.
Arvokkaat lukuhetket
Hiihtoloma on oivallinen tilaisuus antaa aikaa lukemiselle, myös yhdessä lukemiselle. Yhteislukeminen avaa mahdollisuuden vuorovaikutukseen, ja kirja käyttöliittymänä on mainio syy irrottautua esimerkiksi jatkuvasta somevirrasta. Toki myös laitteilla lukeminen on kätevää ja monille suorastaan ainoa vaihtoehto.
Yhteisten lukuhetkien merkitystä ja arvoa ei välttämättä aina tunnisteta. Lukemisen hyödyistä ja vaikutuksista tulisikin kertoa aktiivisesti, koska se tutkitusti lisää ymmärrystä lukutaidon merkityksestä. Lukukeskuksen teettämä kysely osoitti, että perheiden lukutottumuksiin vaikuttavat eniten uutiset lukutaidon hyödyistä sekä neuvolan ja päivähoidon jakama faktatieto lukutaidosta.
Varhaiset yhteiset lukuhetket näkyvät koulupolkuaan aloittavan lapsen lähtötaidoissa. Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen ekaluokkalaisille vuonna 2020 teettämässä alkumittauksessa todettiin, että yksittäisistä harrastuksista lukemisella on suurin vaikutus lapsen tulevaisuuteen – lähes yhtä ikävuotta vastaava vaikutus lapsen kielellisiin taitoihin.
Aivotkin tarvitsevat lepoa
Laitteeton tai ainakin vähemmän digiä sisältävä hiihtoloma on lahja sekä lapselle että aikuiselle itselleen. Se on lahja myös aivoille. Aivot lepäävät, jos niitä ei tarvitse lomalla kuormittaa monikanavaisella viestinnällä, jatkuvilla keskeytyksillä ja monen asian yhtäaikaisella tekemisellä.
Toivotan digirauhaa talvilomaan kaikille kielen ystäville!
