Hän säät ja ilmat säätää
Arkipuheessa sään ja kelin merkitykset limittyvät päällekkäin.
Sekä vanhimmassa kirjakielessä että sukukielissä lumo-sanueelle on keskeistä taianomaisuus.
Jako voisi olla sellainen, että kalat ja linnut ovat pyrstöllisiä, muut hännällisiä.